keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Estetreeniä

Tänään treenailtiin esteitä. Minä istuin ja kuvasin, niin sisko hypytti kaneja. Minulta oli hyppimässä vain Ada, Rei ja Bamboo. Siskolta hyppi Omppu, Spiidi, Celi ja Jina.
Talvella ei olla paljoa hypytelty kaneja, ne ovat saaneet lomailla nyt ihan kunnolla. Huhtikuussa meillä on ensimmäiset tämän vuoden kisat, ne pidetään Helsingin messukeskuksessa PetExpon yhteydessä. En vielä tiedä millaisella kokoonpanolla olemme lähdössä sinne.


Tässä on Bamboon kolmas kerta hyppimässä. Se on jo aika hyvin äkännyt miten esteitä mennään, mutta vielä sillä on paljon opittavaa.


4 kommenttia:

  1. sulla on tosi kiva blogi! rupesin lukiaksi (:

    VastaaPoista
  2. Kiitos, hyvä että tykkäät :)

    VastaaPoista
  3. Mukava blogi sinulla, kaunis, silmäystävällinen ulkoasu ja selkeää tekstiä. :) On kyllä jännää miten nuo puput pääsevät loikkimaan noinkin korkeita esteitä.

    Olen pohtinut että kiintyykö kani ihmiseen millään lailla? Tai näyttääkö se sitä mitenkään? Minulla on ollut aina sellainen käsitys että nuo kaikenkaltaiset jyrsijät, gerbiilit, hiiret, rotat, marsut ja kanit, eivät oikeastaan ihmisiin kiinny. Ainakaan samalla lailla kuin fretit, joita itse siis omistan, koirat tai kissat, mutta ilmeisesti olen väärässä? :D

    VastaaPoista
  4. Hei, kiitos palautteesta.

    Itselläni on ollut aina kaneja, ilman niitä olisi kyllä hassu elää. Ja kyllä, olen itse huomannut että kanit kiintyvät ihmisiin. Kyllä ne huomaavat kuka niitä rapsuttaa tai pitää sylissä ja ne tietysti reagoivat siihen omalla tavallaan. Itse olen huomannut sen kun joku muu hypyttää omia kanejani(lukuun ottamatta siskoani), saattavat olla liikkumatta mihinkään ja jos hyppäävät niin hutiloiden. Myös ulkoillessa omat kanini toimivat kuin koirat tai kissat, kun kutsuu juoksevat luokse ja seuraavat paljon minua.
    Monet ihmiset luulevat että kanit ovat jyrsijöitä, mutta ne eivät niitä ole. Kanit eroavat paljon erillaisista jyrsijöistä. Siksi ne kuuluvatkin jäniseläimiin. :)

    VastaaPoista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni