perjantai 20. marraskuuta 2015

Loputon viikko, eläinlääkärissä ja poikasia


"Voisiko tämän kääreen poistaa?" - Mei
Voiko olla näin onnellinen viikonlopun tulemisesta ja siitä, ettei se sisällä mitään erityistä ohjelmaa? Tää "työviikko" on ollut niiin pitkä ja niiin uuvuttava, mutta vihdoin se alkaa olla ohi. Päivät on vaan hujahtaneet silmissä, kukonlaulun aikaa ylös, kanien hoitoa, töitä ja ysiltä illala koulusta kotiin, pää tyynyyn. Koko viikon perus stressaamisten lisäksi olen murehtinut Mein perään, joka alku viikosta  asti oli syönyt huonommin ja yleiskunto laskenut. Tänään päästiin aamusta jo eläinlääkäriin, jossa Mei tutkittiin ja toivottavasti myös nyt parannettiin. Eniten epäilin hammaspiikkejä, mutta mielessä kävi kaikki mahdolliset kasvaimet, muut mahdolliset ja mahdottomat rutot. Ei löytynyt muuta kuin vasemman puolen takahampaista piikkejä, jotka laitettiin matalaksi. Nyt toivotaan vain, että kaiken takana olivat nämä piikit, eikä mikään piilotteleva vaiva. 
Eläinlääkärin jälkeen kuvasin ja katson vihdoin kunnolla Noran lapsia, joilla on ikää nyt viikko ja kolme päivää. Luulin tosiaan, että pesässä on viisi hyvinkin keskenään samallaista luonnonharmaata, mutta eipä ole. Todella monella poikasista näkyy japanilais merkit varsinkin mahassa, mutta kakkos ja vitos poikasilla ne löytyy ihan päältä päin, saa nähdä kuinka selkeästi vanhempina? Tämä poikue on hyvä esimerkki siitä, miten japanilais kuvio ja kirjava puskee todella helposti läpi kaikesta mahdollisesta. Jos poikue olisi puhdasrotuinen ja tavoitteena rodun, värin edistäminen, voisi tällainen yhdistelmä pistää ihmisen hetkessä maanpakoon. Ei vaan, ihan totta on, ettei puhdasrotuisten kasvatuksessa tulisi koskaan, ikinä sekoittaa kaniin mitään muuta, kuin sitä väriä mitä kani itse on. Ellei sitten oikeasti tiedä viimeisen päälle mitä on tekemässä, sekoittaessaan erivärisiä kaneja. Näin värit saadaan pidettyä puhtaina, yllärit poissa itseltään ja muilta. Edistetään oikeasti omaa ja muiden kasvatusta. 
Mutta koska en onneksi kasvata nyt, enkä koskaan rotukaneja, on aivan sama miltä estekani näyttää. Tärkeintä on, että kani on terve ja sillä on hyvä, sosiaalinen ja avoin luonne. Nämä Noran poikaset jo tuossa ensimmäisella nopealla kuvaushetkellä vaikuttivat hyvin mukavan oloisilta ja nyt vain odotetaan, että ne kasvavat lisää!

Noran poikaset


luonnonharmaa, naaras

luonnonharmaa (japanilainen), uros

luonnonharmaa kirjava, uros

luonnonharmaa (japanilainen), uros

luonnonharmaa (japanilainen), naaras


2 kommenttia:

  1. Nättejä kaninalkuja :3 luonnonharmaa on mun yks lempivärejä kaikessa tavallisuudessaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mulla oli joskus aivan sairaan kiva luonnonharmaa kääpiöjänis ja sen jälkeen olen tykännyt varsinkin jänismäisemmillä tuosta väristä! :)

      Poista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni