maanantai 28. marraskuuta 2016

Saimme talven takaisin!

Nyt heti alkuun, mun on palattava vielä eiliseen postaukseen ja täsmennettävä vähän. Blogin pääanalysoija olikin jo analysoinut niinkin pitkälle, että aika ei riitä = aivan liikaa kaneja. Apua, ei, tosiaan tilanne ei ole mitään tällaista. Hommaa tietysti on, mutta kanit eivät missään nimessä joudu vähemmälle huomiolle tai hoidolle sen vuoksi, että minulla on rästissä hommia. Ei siis missään nimessä näin.
Ne jotka ovat olleet joskus useita kuukausia poissa kotoa tietävät ja ymmärtävät varmasti parhaiten tämän tilateen. Paljon kasautuneita rästi hommia ja niistä pitäisi jotenkin selviytyä. Eka paluu viikko mulla meni vain kaiken sisäistämiseen, en saanut oikein mitään fiksua aikaan tai en osannut oikein aloittaa mistään. Esimerkiksi vaikka se kun menin kanilaan, en oikein osannut tehdä mitään, vaikka normaalisti touhuan aina vähintään jonkun pölykikkareen poistamisen parissa. Kun kokonaisuus alkoi sitten vihdoin hahmottua, eli se mitä kaikkea pitäisi saada tehdyksi, lähdin toteuttamaan kaiken valmiiksi ja siis tietysti yhtäaikaisesti. Hyvin tyypillistä juuri minulle, luoden tietysti samalla sen hillittömän stressin.

Postausten tasosta tuli ja on tullut noottia. Sen tiedän, tiedän myös hyvin mistä se johtuu. Teen postaukset lähestulkoon aina illalla, päivän päätteeksi tai juuri ennen kuin pitää aloittaa tekemään jotain muuta tai lähteä johonkin. Ei siis mikään paras aika toteuttaa postauksia. Muistan siis todella monet kerrat varsinkin kuluvalta vuodelta, kun olen sauhuttanut menemään "ei päätä, ei häntää" tekstiä, koska pakko, nopeasti, kohta pääsee nukkumaan tai vastaavasti tekemään seuraavaa asiaa. Lisäksi postauksissa on se huono, että ahdan niihin aina aivan *elvetisti asiaa. Jälleen samalla logiikalla kuin yllä; paljon juttuja kertomatta, miksi tarjota ne paloissa kun voin tarjota koko kakun. Tarjoan näin vain ihmisille täydellisen ähkyn.
Parantamisen varaa on ja haluan parantaa, päästä näistä huonoista tavoista. Jo pelkästään siksi, että mistään mielekkäästä esim. blogin pitämisestä ei pitäisi tuottaa itselleen turhaa stressiä. Eikö vain?

Joulu nyt tulee luonnollisesti tuomaan ohjelmaa, mutta uskon kaiken järjestyvän. Viimeistään kun pääsee kunnolla rutiineihin taas kiinni ja nämä rästi hommat saa alta pois. Töiden pariin olenkin jo päässyt, mikä on todella hyvä. Ennen kaikkea super kivaa on se, että mulla on töitä vain aamuisin, eli pääsen puolenpäivän jälkeen jo kotiin. Hyvällä ilmalla se vasta mukvaa onkin, sillä voi olla ulkona ja nauttia valoisasta ajasta. Niin kuin juuri tänään, lähdin ulkoilemaan kanien kanssa heti kotiin päästyäni. Otin myös kuvia, jotka jo sain käsiteltyä ja näin ollen esille tähän postaukseen.
Kukaan kani ei ole missään parhaassa kuvauskarvassa, mutta se juuri nyt kuuluu asiaan, että vielä viimeisiä vaihdetaan talvea varten. Vanhemmista kaneista ulkona oli mun kanssa Stigi pappa ja Donfero poika. Nuoremmista vilpereistä Loki, Fereno ja Tami. Vanhemmat ja Loki osasivat jo ulkoilun ennestään hyvin ja sisälle mentiin kun oltiin tarpeeksi irroteltu. Tamin ja Ferenon kanssa lähinnä harjoiteltiin mm. luona pysymistä ja kiinni ottoa. Näiden kahden kanssa tämä sujui kuitenkin jo todella hyvin!

PippiAdolf's Seigmen "Stig"









(Lavella's) Spirited Away "Donfero"







Lavella's Going to Wonderland "Tami"



Lavella's Äly ämpäriin Frede "Fereno"



 Lavella's Loki "Loki"






8 kommenttia:

  1. Herttainen Stig pappa. Näyttää vieläpä niin hyväkuntoiseltakin ikäisekseen kuvissa :)

    Hienoja otoksia, ja kanit niin ihania posettajia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Stig on hyvässä kunnossa kyllä ikään nähden ja varsinkin nyt kun sopiva ruokavalio löydettyä. Ei ole enää ollut tukehtumisia. Tietysti hieman karvanvaihto vaikuttaa juuri nyt yleiskuntoon, mutta se kuuluu asiaan ja näkyy varsinkin vanhemmilla kaneilla.

      Poista
  2. mahtavii kuvia! ja toi lumi yllätti taas meidät aika nopeasti :)

    VastaaPoista
  3. Moi, aivan ihania kaneja ja kuvia! :D

    Päädyin tänne kuitenkin kyselemään sellaista, että meillä on +7v kääpiöluppauros, joka on meidän tiedon mukaan ollut aina ainoa kani. Nyt olisi kuitenkin kiva saada sille kaveri. Tuo meidän kani on kaiken lisäksi leikkaamaton, eli pitää varmaan se tehdä ennen kaverin ottoa. Osaatko sanoa, onnistuisiko tämä, osaisiko luppa olla toisen kanin kanssa? Entä tuo leikkaaminen aika vanhalla iällä? Kani on tosi kiltti ja mukava, mutta olen kuullut, että ne saattavat silti suhtautua eri tavalla muihin kaneihin kuin ihmisiin. Kiitos jos vastaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!

      Kaverin voi hankkia, jos kokee elämäntilanteen olevan suotuinen uudelle kanille. Tässä kohtaa pitää kanit joko erillään tai leikkauttaa uroksen. Mitä enemmän ikää tulee, sitä riskimpi on leikkaus. Itse en suositteli enää leikkauttamaan tuon ikäistä, ellei olisi ihan pakko. Sen verran suuri riski siitä, että voi jäädä sinne leikkauspöydälle.
      Kannattaa siis lykätä suunnitelmaa tai ottaa erikseen toinen kani asumaan. Huomioiden, että toisen kanin muutto varmasti vaikuttaa vanhaan kaniin, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Kannattaa myös katsoa, että uusi tulokas ei kanna tauteja, jotka voisi tarttua vanhaan kaniin ja viedä mukanaan. Sama pätee tietysti aina myös toisinpäin.

      Poista
  4. Miten ihmeessä saat otettua kuvia luonnossa ilman, että on pelkoa kanin karkaamisesta? :D t. vasta aloittelija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttu ympäristö, eikä mulla ole sellaisia kaneja, joihin olisi niin huono side tai ei saisi kontaktia, jottei voisi pitää vapaana. Tykkään ihmisläheisistä kaneista, joiden kanssa voi touhuta ja tehdä.
      Jotta voi pitää vapaana, pitää tunteka kani, osata sen elekieltä.

      Poista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni