Tositarina

maanantai 12. joulukuuta 2016
Uskoisin nyt kun tästä tapauksesta on kulunut aikaa, uskallan tuoda sen päivänvaloon. Haluan pitää tätä pelottavana esimerkkinä, mutta samalla kannustaa miettimään tekojaan ja mitä niistä voi seurata.
Koska tapaukseen liittyy muita henkilöitä, en voi kertoa kaikkea yksityiskohtaisesti.

Aloitetaan kevyemmällä osuudella. Pienesti siitä mitä kasvatus minulle on ja mitä vastuuta se tuo. Jokainen blogia seurannut tietääkin hyvin, että tykkään aivan äärettömästi touhuta kanien kanssa. Siinä sivussa olen myös harrastanut nyt jo useamman vuoden kanien kasvatusta. Kasvatushan lähti minulla siitä, ettei Suomessa ollut esteristeytyksiä, siis kunnon estekaneja. Ja ylipäätään sellaisia kaneja, joista pidän. Myös monien ihmisten kasvatustavat ärsyttivät. Alkoi täysin oma kasvatus, joka on tuottanut paljon tulosta ja iloa. 
Kasvatuksessa yhtenä lähtökohtana on se, ettei se tapahdu ketään toista ihmistä varten. Kasvatan itselleni sellaisia kaneja, mitä en voi muualta saada. Tosin todella pian kasvatukseni alkamisen jälkeen monet ihmiset kiinnostuivat työstäni ja halusivat saada näitä minun kanejani. Näitä ihmisiä on tullut vuosi vuodelta lisää, heidän joukossaan on ollut porukkaa laidasta laitaan. Olen tavannut ja saanut tutustua todella ihaniin ihmisiin. Luonnollisesti vastaan on tullut myös niitä ei niin mukavia.

Olen monesti sanonut ja sanon sen jälleen; parasta on, jos ei tarvitse myydä yhtään kania yhtään minnekkään. Tiedättekö miksi? Ei tarvitse jakaa vastuuta muiden ihmisten kanssa. 
Aina, ihan jokaisesta tekemästäsi teosta on kannettavana vastuu. Jos omilla toimilla tähän maailmaan syntyy vaikka nyt niitä kaninpoikasia, kasvattajalla on elinikäinen vastuu niistä. Vastuu ei lähde, jos kanin myy, silloin jakaa sen vastuun vain toisen ihmisen kanssa. Kasvattajalla on aina vastuu siitä kanista. Kaikkia tämä vastuu ei kiinnosta ja sen huomaa todella hyvin ympäriltämme. Se vastuuttomuus rehottaa kuin huonosti hoidettu kasvimaa.
Miksi sitten myydä kaneja? En tiedä tarkalleen itsekkään. Joskus sähköpostiini vaan tulee oikeasti sellaisilta ihmisiltä kyselyitä, joille uskalltaa antaa sen vastuun. Näihin ihmisiin luottaa. Pidemmällä aikavälillä sen myös näkee, että kaninostajat ovat ansaitseet sen luottamuksen. 
Joskus kuitenkin se luottamus petetään. Se sattuu minua kasvattajana, mutta yleinsä se jota sattuu myös ja eniten on kani. Tämä on pahinta mitä voi tapahtua.

Tästä päästäänkin jo lähemmäs pelottavaa esimerkkiä.

Haluan olla vastuullinen kasvattaja. Jos myyn kanin, haluan myydä vastuullisiin koteihin ja taata kanin hyvinvoinnin. Joskus sitten sattuu sitä, ettei kaikki mene täysin suunnitellusti uudessa kodissa, kani ei sovi perheeseen allergian tai jonkin muun asian vuoksi. Näissä tapauksissa haluan tarjota kanille mahdollisuutta palata takaisin paikkaan missä se sai alkunsa ja mistä se lähti myös maailmalle. En kuitenkaan voi velvoittaa ja vaatia kanin palautusta takaisin, mutta toivon, että luottamuksen arvoiset ihmiset ajattelevat kanin parasta ja palauttavat eläimen lähtöpaikkaansa. 
Pahinta mitä kanille voi käydä, on, että kani joutuu kiertoon. Useimmat kaneista eivät kestä tätä ja se näkyy näissä kaneissa. Kanin vastuutonta eteenpäin tuuppaamista voisi sanoa ihan eläinrääkkäykseksi, sillä se ei aja millään tavalla kanin etua, siitä koituu vain eläimelle pysyvää haittaa.

•••

Olin saanut viestiä mukavan oloiselta henkilöltä, hän halusi ostaa kanin. Viestittelimme ja henkilö kävi myös katsomassa kaneja. Hän oli varma kanin ostosta ja minulla ei ollut mitään hänen kaninosto suunnitelmiaan vastaan. Hänelle menevä kani oli useasti valeraskaileva ja kiimaileva, siksi sovimme, että kani steriloidaan mahdollisimman pian muuton jälkeen. Ilman tätä sopimusta, en olisi lähtenyt kania myymään. 
Aikaa kului, sain kuulumisia, kaikki vaikutti normaalilta. Ainoa huoli vain oli, ettei kania oltu vieläkään steriloitu ja sen halut poikasia kohtaan pysyi samana. Uskoin kuitenkin, että sovitusta pidetään kiinni.
Näin ei kuitenkaan koskaan käynyt. Löysin yhtenä päivänä sattumalta kanin myynti-ilmoituksen. Asia tuli iskuna päin kasvoja, sillä kani oli ehtinyt olla jo lähes kuukauden myynnissä, ilman, että minulle oltiin infottu mitään.
Suoraan sanottuna, en pidä lainkaan, että joku muu myy kasvattejani. Tämä johtuu vain yksin siitä, ettei luottamukseni riitä niin pitkälle. En luota, että kanien myynnin suheteen kokematon ihminen pystyy löytämään varmasti hyvän kodin kasvatilleni. Sen verran pitkään olen ollut hommassa mukana, että olen nähnyt miten kieroutuneita osa ostajista voi olla.
Luonnollisesti lähdin kysymään mitä oli tapahtunut ja miksi asiasta ei oltu kerrottu minulle. Pyysin myös kania takaisin, mutta sitä ei ilmeisesti haluttu palauttaa. En tiedä syytä, mutta uskoisin kyseessä olleen raha. Jos kani olisi tullut minulle, siitä ei olisi saanut rahaa, mutta myydessä siitä sai? Tai sitten syy oli jokin aivan muu, joka ei koskaan vain aukea minulle.
Koska tässä tilanteessa kani on Suomen laissa tavara, en voi ostajaa pakottaa palauttamaan kania minulle. Ainoa oli jäädä avuttomana seuraamaan tilannetta sivusta.

Koska nämä tapaukset eivät lupaa koskaan hyvää, niin kävi myös tässä tapauksessa. Henkilö oli saanut kanin myytyä ja ilmeisen mukavan oloiseen kotiin. Valitettavasti pian selvisi, ettei koti ollutkaan niin mukava. Kani oli jälleen myynnissä, väärillä tiedoilla. Kiinni jäädessää kanin kierrätyksestä, viimeisin ostaja ei halunnut palauttaa kania edelliselle omistajalle. Kenties taas syynä raha? Jälleen seurasin tapahtumien kulkua sivusta ja kehitin niin sanottua sotasuunnitelmaa. Pian kanin ilmoitus vaihtui ja kania myytiin jälleen väärillä tiedoilla, mutta nyt myös viimeisimmän ostajan kasvattamana kanina. Jolloin myös viimeisin ostaja väitti kanin olevan täysin eri. Kukaan muu ei oikeastaan enää voinut tehdä mitään.
Tässä vaiheessa aloitin siirtoni, tavoiteena saada kani takaisin kotiin. En pidä tai kannata millään tavalla epärehtiä toimintaa, mutta joudun nyt myöntämään, että jouduin tässä tapauksessa käyttämään sitä. Koska viimeisimmällä omistajalla ei ollut paljoakaan tietoa varsinaisesta kasvattajasta, minun oli todella helppo toimia. 

En ole oikeastaan koskaan ostanut ns. kanipiirien ulkopuolelta kania, mutta se oli järkyttävän lastenleikkiä. Laitoin kyselyä menemään kasvatistani ja samalla ystäväni ystävän kasvatista, joka oli myös myynnissä eteenpäin. Myyjää kiinnosti vain raha ja pian oltiin sovittu hakupäivä. Toivon, ettei oikeasti kanien myynti ole tätä? Vai elänkö oikeasti kuplassa?

Kun pääsin viimeisimmän ostajan asunnolle, minua ei päästetty eteistä pidemmälle. Tosin se ei siinä kohtaa haitannut, kun näin kasvattini vihdoin. Se ei ollut mikään iloinen jälleennäkeminen. Kani oli todella huonossa kunnossa. Kuvailisin kuntoa sillä, että jos kani olisi tippunut lattialle, se olisi kuollut. Kani oli laihtunut kilon normaalista painostaan ja se on aikuiselle kanille aivan liian paljon. 
Sitten näin toisen kasvattajan kasvatin, jota olin ottamassa mukaan samalla reissulla. Tämä kani oli vielä hirveämpi tapaus, vielä aliravitumpi. Lisäksi kanin etujalat olivat vääntyneet niin, ettei kani pystynyt kävelemään kunnolla. Tästä myyjä ei ollut kuitenkaan sanonut sähköposteissaan mitään. 
Halusin suoriutua tilanteesta mahdollisimman pian ja päästä ulos. Kanit siis kuljetusbokseihin ja tukkurahaa myyjälle kouraan. 
Kokemus oli todella, todellä järkyttävä. Se sai oikeasti taas miettimään mitä nämä ihmiset ovat, mitä näiden päässä oikein liikkuu. Kaikki tämäkin tapahtui lähtökohtaisesti rahan takia. Se kärsimys mitä kanit joutuivat kokemaan vain siksi, että ihmiset halusivat rahaa eläinten kustannuksella.  Mulla meni tuohon operaatioon lähemmäs kolmesataa euroa, mutta mitä siitä. Olisi sille varmasti ollut muutakin käyttöä, mutta mulle päivän selvää on se eläinten hyvinvointi. Se hyvinvointi on aina kaiken edellä. 

Tässä maailmassa on paljon parannettavaa, niihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan omilla teoilla. Tällaistä ei saisi tapahtua eläimille, mutta sitä kuitenkin tapahtuu koko ajan. Haluan, että tämä teksti pistää miettimään ja varsinkin sitä, mitä tekee eläinten kanssa. 
En halua syyttää kasvattini ostanutta henkilöä, koska hän ei voinut tietää mitä voi seurata kanin joutuessa väärään kotiin. Hänellä ei ollut kokemusta tai tietoa asiasta. Silloin on helppo luottaa kehen tahansa. Fakta on myös se, että kun kani vaihtaa kotia, ostaja, eli omistaja saa täysin päättää mitä kanille tehdään. Moka oli omalla tapaa minun, en olisi saanut antaa niin suurta vastuuta ostajalle. Uskon, että jokainen opimme tästä taas lisää.

Näitä tapauksia ei saisi tapahtua, ei sitten yhtään. Valitettavasti kasvattaessa joutuu kokemaan paljon. Hyviä asioita, mutta myös niitä pahempia. Kestän ja osaan suodattaa todella paljon ihmisten sanomisia ja sitä ainaista kateutta. Mutta jos ihmisten toimesta tapahtuu sellaista, joista eläin joutuu kärsimään, sitä en kestä, en hyväksy millään tavalla. Omien kasvattieni kohdalla pyrin aina puuttumaan, jos koen vääryyden tapahtuvan.

Vastuu on kova sana ja toivon jokaisen pyrkivän siihen parhaansa mukaan. Kukaan ei ole täydellinen, virheitä sattuu. Niistä virheistä ei kuitenkaan saisi eläimet kärsiä. 

10 kommenttia:

  1. Olen oikeastaan ihan sanaton, en tiedä mitä sanoa, siis aivan kauheeta, suorastaan järkyttävää ! Tällaista ei todellakaan saisi tapahtua, pistää ihan vihaksi. Tämä teksti pisti kyllä miettimään. Mitä ihmettä ihmisten päässä oikein liikkuu, en ymmärrä, en sitten yhtään. Ainakin minulle vastuu on ihan itsestään selvyys, tiedä sitten onko se joidenkin ihmisten kohdalla liikaa vaadittu. Kamalaa edes miettiä missä kunnossa kanit olisivat jos et olisi lähtenyt ns. pelastamaan kaneja. Olisivatko enää edes hengissä. Kaikki tämä vain rahan takia, järkyttävää. Jos saa kysyä niin millainen tilanne kyseisillä kaneilla nykyään on ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, on ihan mukava nostaa aina välillä kissa pöydälle. Totuudet ei ole kivoja, mutta tosiaan tämä ei ole varmastikkaan ainoa laatuaan oleva tapaus.
      Tiedän monia joita se vastuu ei kiinnosta, mutta myös niitä jotka eivät tiedä mitä se on. Tiedän myös monia jotka ajattelevat ja ajavat täysillä kanien etuja, mutta valitettavasti aina välillä halutaan ajaa niin kovin, että unohtuu oikeasti mikä on sen eläimen parhaaksi. Suuri ongelma on myös eläimen rinnastaminen ihmiseen. Ongelmia on paljon, mutta pitkälle pääsee jo yksin sillä, että ymmärtää eläimen olevan eläin.

      Poista
  2. Äärettömän surullinen kertomus :( Toivottavasti töpöhännät ovat jo paremmassa kunnossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alussa heinää meni lähes siivu päivässä, pellettiä 4dl. Jo yksin sen kuukauden karanteenin aikana kanin kunto koheni kyllä hyvin merkittävästi. :)

      Poista
  3. Itsellä samankaltaisia kokemuksia, ei siihen löydy sanoja kun saa oman kasvattinsa huonosti hoidettuna takaisin. Mutta saapahan takaisin, onneksi sinäkin sait ns. Omasi takaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, mutta loppu hyvin kaikki hyvin onneksi!

      Poista
  4. Huh huh. Samantyyppisiä surullisia kertomuksia on varmasti todella paljon, ja on kamalaa kuinka ihmiset ajttelevat eläimiä välineinä joilla voisi ansaita rahaa. En ymmärrä kuka voi luulla rikastuvansa eläinten epämääräisellä myymisellä :( Todella surullinen tarina...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se juurikin. Ei se eläin ole mikää tuotettava tuote, jota myydään hyllyltä kaikille halukkaille. Näitä kuitenkin löytyy joka eläinlajin kohdalla, enemmän ja vähemmän.

      Poista
  5. Surullista:( miksi et itse ostanut kania heti takaisin itsellesi, kun sitä oltiin ensimmäistä kertaa myymässä? Toki ensimmäisen ostajan olisi pitänyt antaa Kani takaisin pyydettäessä. Mutta tuskin myyntihinta oli kovin montaa kymppiä siltikään? Hyvä kuitenkin kun palautui lopulta sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole laittanut kaikkea yksityiskohtaisesti, enkä voikkaan. Vastaus kysymykseesi löytyy kuitenkin tekstistä:
      "Pyysin myös kania takaisin, mutta sitä ei ilmeisesti haluttu palauttaa. En tiedä syytä, mutta uskoisin kyseessä olleen raha." < olettamus - "Tai sitten syy oli jokin aivan muu, joka ei koskaan vain aukea minulle." < vahvistus olettamukselle
      "Fakta on myös se, että kun kani vaihtaa kotia, ostaja, eli omistaja saa täysin päättää mitä kanille tehdään" < Jos kania ei haluta luovuttaa minulle, en voi asialle mitään. Omistajalla on aina päätösvalta.

      En muista enää minulta ostaneen pyytämää hintaa, mutta viimeisimmällä omistajalla oli hinta kaksin kertainen. Eli selvä rahastusmeininki.

      Onnelliset loput ovat ihania, onneksi tämä päättyi niin molempien kanien kohdalla.

      Poista