Lauantaina herätys soi jo aikaisin. Ensin aamutoimet, sitten kanit autoon ja suunta kohti Hagaa. Luvassa oli Norjalaisessa mittakaavassa pienet paikallisnäyttelyt, johon oli ilmoitettu hieman vajaa 150 kania.
Kaninäyttelyt ovat pääpiirteittäin aina tietyllä tavalla samankaltaisia, mutta maa kohtaisia eroja aina löytyy. Tämä paikallisnäyttely alkoi perinteisesti. Ensin järjestettiin yhdessä kaikki valmiiksi mm. boksit oikeaan järjestykseen jne.. Kyseessä oli siis boksinäyttely, kun kaneja niin vähän. Tämän jälkeen tehtiin jotain, mitä Suomessa ei ole tullut vastaan. Söimme kaikki yhdessä aamupalan, joka siis oli tuttu norjalainen: pekonia, paistettua kananmunaa ja pala vaaleaa leipää. Tämän jälkeen alkoi arvosteu ja homma eteni aika normaalilla tavalla. Tosin tässäkin huomasin pienen poikkeavaisuuden, minkä olen kyllä jo aiemminkin huomannut. Aina hienon kanin osuessa pöydälle, sitä oli lääppimässä tuomarien lisäksi myös muut. Aina silloin tällöin porukka myös jutusteli tuomarien kanssa, heidän tehdessä hommiaan. Eikä tämä tosiaan näyttänyt häiritsevän yhtään tuomareita, päinvastoin, vaikutti aivan täysin normaalilta. En tiedä mikä Suomessa näyttelyissä meno on nykyään, mutta ei mun aikana ainakaan ihan tällaista ole ollut.
Jossain puolen päivän aikaan syötiin yhdessä ja siihenkin osallistui lähestulkoon kaikki. Tämä käytäntö löytyy myös Suomesta, tosin yhdessä syömistä en ehkä laskisi mukaan. Päivä meni yllättävän nopeasti. Lopuksi esiteltiin päivän kolme parasta kania ja palkittiin rotunsa parhaat. Niin kuin näiden estekilpailuissakin, norjalaisesta näyttelystä voittaa käytännöllisiä palkintoja. Ruusukkeet ja muut härpäkkeet on jätetty vähemmälle, sen sijaan voit palkintopöydältä voittaa kaninruokaa, herkkuja(kanille, kuin itsellesi), käyttöesineitä esim. leivänpaahdinta, kippoa, sun muuta kuppia.
Mun osalta päivä meni lähinnä valokuvatessa ja töllistellessä kaneja. Tietysti jutustelin aina välillä ihmisten kanssa. Suunniteltiin mm. meidän yhdistyksen toisen esteharrastajan kanssa kisoja pääsiäiseksi, kun meidän alueella niitä ei ole nyt hetkeen ollut. Lisäksi oli todella hauska huomata, miten jo tunnisti ihmisiä ja he tietysti minua. Niin ja lisää tuttavuuksia tietysti tuli rutkasti päivän aikana!
Oli kyllä hauskaa käydä pitkästä aikaa ihan vain kaninäyttelyssä, katsomassa hienoja kaneja! Jälleen mulla oli todella hyväksytty olo, johtuu taas varmasti siitä, että norjalaiset on hitusen erilaisia suomalaisiin verrattuna. Oikeasti tuntui jo heti alusta lähiten, että kuuluu porukkaan, ihan kuin olisi aina kuulunut! Miten tän saisi myös Suomeen?
Seuraava tapahtuma mihin Norjassa suuntaan on LU/NM! Joka tosiaan on maaliskuun ekana viikonloppuna, sitä siis odottelemaan!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti