maanantai 20. helmikuuta 2017

Ystävänpäivä estekilpailut Turussa

Sunnuntaina lähdettiin Milanin, Lokin, Björnen, Lynan ja Ferenon kanssa käymään estekilpailuissa. Luvassa oli ystävänpäivä teemalla varustetut estekilpailut. Samassa tilassa järjestettiin myös lemmikkikaninäyttely, mutta siihen emme ottaneet osaa.

Ensimmäisenä luokkana hypättiin vaikea mutka, jossa minulta kilpaili Milan. Hänen kanssaan haettiin jälleen klassausta ja hei, nyt me saimme sen! Enää yksi puhdas tai yhden virheen rata ja Milan kilapilee eliitti mutkalla! Hyvään tulokseen vaikutti varmasti se, että tila ja rata ei ollut niin pieni ja tiivis. Ensimmäisen kierroksen Milan hyppäsi yhdellä virheellä ja toisen kahdella virheellä.

Toisena luokkana oli keskivaikea mutka, jossa taitojaan näytti Loki. Ensimmäisellä kierroksella hän oli vähän jäässä ja meni kolmella virheellä, mutta toisella kierrokselle poju oli herännyt ja virtaa riitti niin, että mentiin puhdas rata. Näin hän sai toisen klassauksen keskivaikeasta mutkasta.

Isompien luokkien jälkeen tuli aloittelija luokka ja helppo mutka. Aloittelijoissa hypytin sijoituskani Banzain, eli Doriksen poikasten isän. Nämä olivat hänen ensimmäiset estekilpailut ja tätä ennen poitsu on hypännyt vain kerran aikaisemmin minun luonani. Banzai oli niin kovin reippaalla päällä ja hyppäsi aloittelija luokan molemmat kierrokset puhtaasti! Helpossa mutkassa hän meni myös ihanan reipapasti, ensimmäinen kierros kahdella virheellä ja toinen yhdellä. Todella upeasti siispä ensimmäisiksi kilpailuiksi ja ensimmäinen klassauskin tuli helposta mutkasta, upeaa!

Omia kaneja helpossa mutkassa kilpaili Björn, Lyna ja Fereno.
Björn oli sunnuntaina hyvässä vireessä ja liikkui todella upeasti radalla! Ensimmäinen kierros mentiin yhdellä virheellä ja toinen puhtaasti. 
Lyna oli samaan tapaan todella loistokas. Nuorelta kanilta upea liikkuvuus ja nätit hypyt! Ensimmäinen ja toinen kierros mentiin kummatkin yksillä hassuilla virheillä.
Fereno oli kaneistani ainoa, joka ei ollut sunnuntaina kisapäivä fiiliksissä. Suoraan sanottuna neiti oli kovin omituinen, ei ollenkaan se oma itsensä. Kummallakaan kierroksella tyttö ei oikein halunnut liikkua ja jos halusi, niin väärään suuntaan. Nämä ovat sellaisia asioita, mitä meille ei ole vielä koskaan tullut Ferenon kanssa aiemmin vastaan esteitä hypättäessä. Ensimmäinen kierros mentiin kolmella virheellä ja toinen kahdella virheellä. Suoritukset eivät kokonaisuudessa olleet kovinkaan hyviä, mutta ei aina voi olla se hyvä päivä jokaiselle. Seuraavissa kilpailuissa hänen kanssaan sitten paremmin!

Kisapäivä oli oikein mukava ja sujuva. Hieman sisällä oli lämmin, mutta onneksi ulos pääsi kanien kanssa vähän viilentymään. Seuraavat kilpailut mihin suuntaan onkin NM parin viikon päästä. Tosin kaneja sinne ei minulta lähde mukaan.


  

4 kommenttia:

  1. Hieno että meni hyvin kisoissa!

    VastaaPoista
  2. Hei, en oo ite kauheen perehtynyt tähän kaniharrastukseen, mutta blogiasi jo jonkin aikaa seuraaneena pistin merkille, että Loki näyttäisi pelkäävän kun juokset sen takana.. Ainakin aikaisemmissa videoissa se menee kivasti, kun ohjaat sitä rauhassa kävellen, mutta nyt se vetelee ilkeän näköisiä ilmavoltteja, mikä ei mistään kanista varmaan kovin mukavalta tunnu, niin varmaan toi lepposampi ohjaaminen sais kanin lopettamaan tai siis pelkäämään vähemmän, kun nyt se näyttää sellaiselta, että kun sen takana lisätään vauhtia niin se lähtee eri suuntiin menemään, kuin "karkuun askeleita." :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitos palautteestasi!
      Olemme Lokin kanssa aloitteleva tiimi esteillä ja opettelemme koko ajan kuinka toimia yhdessä. Ongelma Lokin kanssa ei ole se, että hän pelkäisi, vaan kova eteenpäin pyrkiminen(lähes sama kuin joillain estehevosilla). Piirre on hyvä estekanille, mutta ongelman se tuo juuri tämän nuoren kohdalla siinä, että seuraava este halutaan kohdata liian malttamattomasti, jolloin työparin kuunteleminen unohtuu. Tilanne on täysin eri kotona tai kilpailupaikalla jaloitellessa, jolloin esteitä ei ole ja kanin ei tarvitse pyrkiä mihinkään. Sisäkilpailut tuovat myös aina omaa jännää, kun tilaa ympärillä on huomattavasti paljon vähemmän.

      En tiedä teenkö oikein vai väärin julkaistessani näitä videoita, julkaisenhan vain sen alle parin minuutin hetken kilpailuista. Tällöin ei mukaan saada koskaan sitä kaikkea, mitä kanin kanssa tehdään ja touhutaan muuten(=millainen se kani oikeasti on eri tilanteissa). Kaikki muu siis jää täysin tuntemattomaksi videota katselevalle.
      Uskon kuitenkin, että tästä on hyötyä. Ennen kaikkea se, että samojen asioiden kanssa läpikäyvät pääsevät pidemmällä aikavälillä seuraamaan kehitystä ja ymmärtävät ennen kaikkea, että on mahdollisuus kehittyä! Se ei tapahtu hetkessä, eikä aina kuukausissa, vaan voi viedä vuosia. Tästä syytä blogi tarjoaakin tähän mitä parhaimmat puitteet.

      Poista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni