keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Mei ja lapsenlapset

Tällä hetkellä kanilassa on paljon nuorta energiaa. Kaikista keväällä kanilaan syntyneistä poikueista on jäänyt kasvamaan yksi tai useampi poikanen. Tietoisesti olen jättänyt useamman suosikin kasvamaan ja katson kesän aikana kuka heistä olisi sopivin kotiin jääväksi. 

Sammyn poikueesta minulla on kotona vielä neljä poikasta. Kaksi naarasta ja kaksi urosta. Naaraiden kohdalla olen melko varma, että Tetris on se kotiin jäävä. Tällä kannalla olen ollut jo pitkään, mutta siitä huolimatta Kicki valloittaa myös koko ajan. Tällainen samanlainen tilanne on valkokorvaisen Warrin kanssa. Herttainen poika, joka tekisi mieli jättää kotiin. Onneksi tiedän sen, että kaikkein paras on löytää heille ihan omat kodit. Kun oikea koti löytyy, se tuntuu sellaiselta, että sinne haluaa lapsukaisen luovuttaa. Siihen asti, nautin molempien valloittavasta seurasta ja pyrin opastamaan fiksun kaninuoren tavoille.
Muistatteko tämän poikueen outolintu Bubblen? Hänen mahansa on ollut oudon turpea ihan pari viikon iästä lähtien. Viime viikolla hän oli eläinlääkärin tarkastettavana ja mitään merkittävää ei hänen mahastaan löytynyt. Kenties jonkin näköistä ruuansulatus vaivaa voi olla, mutta minkään näköisiä viitteitä kivusta hän ei ole osoittanut missään kohtaa. Bubble on pirteä ja reipas nuorenkanin alku. Nyt vain mietin, mitä hänen kanssaan seuraavaksi teen. 

Tähän postaukseen pääsee myös Sammyn poikasten isän emä eli Mei. Hänen steriloinnistaan on kulunut pian kolme kuukautta ja muutokset ovat tyrmistyttävät. Miten suuri muutos on voinut tapahtua näin pienessä ajassa? 
Vielä talvella katsoin Mein menoa tässä sisällä ja mietin miten hän voi olla jo kuusi vuotias, niin nuorekas olemus hänellä on! Nyt näyttää kuin Mei olisi vanhentunut vuosia. Sen luonne on muuttunut etäisemmäksi, siihen on vaikea saada sitä samaa yhteyttä mitä ennen. Pelkään, tai oikeastaan tiedän, että tämä taisi olla moka. Sterilointi on romahduttanut nuorekkaan oloisen kanini kunnon ja olemuksen aivan täysin. 
Halusin vain mahdollisia lisävuosia, ehkäistä kohtuongelmia ja tässä on sen hinta. Näen koko ajan, miten se tietynlainen yhteys katoaa rakkaimpaan kaniini. Ennen kaikkea pelkään kuitenkin sitä, että kanin yleiskunto romahtaa täysin ja mitään ei ole enää tehtävissä. 
Minulla kävi lähestulkoon samalla tavalla Mein isän kanssa. Kastroin hänet ja samalla tapoin jotain sen kanin sisältä. Rei eli sen jälkeen reilu pari vuotta ja lopetettiin kasvaimen vuoksi. Tuntuu niin turhauttavalta.

Vaikka minun onneni ei potki tämän asian kanssa, on muistettava, että joillekkin kaneille kastrointi/sterilointi voi sopia ja voi auttaa todella paljon esim. jos hormoonit häiritsevät liikaa elämää. Tämän(kin) asian kohdalla on olemassa varjoisia ja valoisia puolia.

Lavella's Dragon Warrior "Warri"





Lavella's Bubble Bobble "Bubble"


Lavella's StarTropics "Kicki"





Lavella's Tetris "Tetris"





(Lavella's) CH Voodoo Queen "Mei"




5 kommenttia:

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni