Muistan kun alkuvuodesta piti ilmoittaa kesälomaviikkoja töissä. Sain tiedon siitä päivää ennen ja oikeastaan myös samaan hengenvetoon tiedon, että lähes kaikki viikot on jo jaettu. Mun varsinainen kesäloma on kesäkuun ekoilla viikoilla, mutta jottei se aika menisi kaikkien rästitöiden tekoon pidän jo nyt pientä lomaa. Olen oikeastaan ollut hyvin tyytyväinen, että saan tehdä omia juttuja juuri nyt. Sää on ollut todella loistava ja ulkona on saanut touhuta aamusta aina iltaan asti. Lämpötilat ovat olleet juuri otolliset, ei liian kuumaa, eikä liian kylmää. Kyllä kerrankin onnisti!
Viime viikko meni hieman haahuillessa siellä sun täällä. Olihan siinä peräti yksi päivä, jona sain olla vain ja ainoastaan kotona, ilman mitään ohjelmaa. Tämä viikko on ollut onneksi rauhallisempi ja pääsin viimein aloittamaan kevätsiivousta kanilan puolella. Päätin aloittaa työläimmästä päästä, eli 2014 keväällä valmistuneiden koppien imuroinnista, pesusta ja maalaamisesta. Niistäkin otin alkuun vain viisi käsittelyyn, nämä kopit maalasin tänään viimeisen kerran. Jäljelle jäi kuusi asuttua koppia, jotka otan yksi kerrallaan huomisesta eteenpäin. Nuo ovat hyviä koppeja, mutta käytönjälkiä väkisinkin tulee ja varsinkin niihin koppeihin joissa vaihtuu asukkaat. Uusia ovia minun pitäisi noihin koppeihin saada myös. Muutama vuosi sitten mulla oli kääpiöluppia ja ne söi jokaisesta asumastaan kopista ovet piloille. Se on musta käsittämätöntä, kun kanilan vakkariasukkaat eivät ole noihin oikeastaan kertaakaan koskeneet. Tämä on kovin pieni murhe, mutta kuitenkin sellainen asia, joka on muo vaivannut ja harmittanut jo pitkään.
On todella ihanaa, kun saa fiksailla kanilassa ja putsailla keralla kaikki viimeisetkin talvenpölyt. Pian pääsee kunnolla toivottamaan kevään ja tulevan kesän tervetulleeksi!
Kanien kanssa sujuu arki vallan mainiosti. Poikaset varttuvat silmissä ja tällä hetkellä yli luovutusikäisiä onkin aika hurja määrä kanilassa samaan aikaan. Onneksi vähitellen alkaa varatut poikaset muuttamaan omiin koteihin ja toivotaan tietysti, että kodittomatkin löytävät omat paikkansa lopulta!
Tamin poikaset ovat kevään toiseksi viimeisin poikue ja he tulivat tällä viikolla neljän viikon ikään. Tämä on oikeastaan tämän kevään ensimmäinen kunnon pidemmän linjan esteristeytyspoikue ja ju, sen näkee kyllä näistä poikasista. Vaikka kaninpoikaset ovat lähtökohtaisesti hyvin samanlaisia, ovat belgianjänis-, lemmikkipupu- ja esteristeytysvauvat keskenään kyllä hyvin hyvin erilaisia. Esteristeytyspoikasten kohdalla mulla on hyvin tuttu ja turvallinen olo, niissä on juuri sopivasti kaikkea sellaista mistä pidän.
Super ahkerana olen pitänyt kotisivuja ajan tasalla ja siellä on juttua mm. Tamin poikasista. Heistä kahdelle tai kolmelle etsiskelisin mielellään estehypystä kiinnostunutta kotia. Ei tarvitse olla lajiin etukäteen perehtynyt, kiinnostus sitä kohtaan riittää ja halu kokeilla lajia yhdessä kanin kanssa.
Pitää tietysti jakaa vielä tämä, mitä kummaa; Sammyn kahdelle valkokorva pojulle ei ole löytynyt vieläkään sopivia koteja! En tiedä miksi, mutta jotenkin ajattelin jo alusta lähtien, että he ovat ensimmäiset jotka muuttavat maailmalle. Näin ei sitten lopulta käynytkään.
Kaiken ohessa on myös kanien kanssa treenailtu pienesti esteitä ja kaikkein nuorimpia totutettu valjaisiin. Olemme sunnuntaina suuntaamassa Piikkiöön kilpailemaan, sinne lähtee mukaan useampi nuori ja muutama kokeneempi hyppääjä.
Ennen ja jälkeen kuvat. Huomaatte varmaan pienen eron!
Lavella's Dongey Kong eli Donky tiirailemassa maailmaa trampolinin päältä.
Tamin poikaset
Lavella's Time Travel, uros
Lavella's Timeline, naaras
Lavella's Time Machine, naaras
Lavella's Time Is Now, naaras
Nyt tuli kyllä kopeista tosi puhtaat ja hienot!
VastaaPoistaEi ymmärrys riitä, miten valkokorvapojut ei oo vieläkään löytäneet koteja?! 😦 Niin komeita pojuja ovat..
Eikös! Odotan jo, että saa loput samaan hantimeen!
PoistaJep, nyt on ollut hurjan vähän kunnollisia kyselijöitä. Ne vähät mitä tulee ovat tyylillä: Tarvitaan Aapelille kani synttärilahjaksi, saako paketissa? omfg:D
Hienoja noista kopeista tuli!
VastaaPoistaKiitos ! :)
PoistaVoi tätä suloisuuden määrää taas! Tuli tuosta koppien ovien tuhoamisesta mieleen, että kuinka innokkaita "jyrsijöitä" sun kanit yleensä on? Itsellä kanssa pari kääpiöluppaa ja niillä kyllä on tapana käyttää hampaitaan harmillisen kummiin asioihin :D Olisi ihanaa saada joskus sun kasvatti, mutta ennen uutta kania haluan olla varma että pystyn sitoutumaan siihen sen koko elämäksi, joten tällä hetkellä se ei ole ajankohtaista, vaikka nämä sun poikaskuvat tekee mut joskus hulluksi :)
VastaaPoistaYleisestiottaen nuo kanit mitä minulla tässä on eivät tuhoa paikkoja tai hajota koppeja. Enkä tosiaan pidä edes sellaisia kaneja, jotka vain hajottavat. Olihan nuo klupat ihan kivoja, mutta yksi suurin miinus on se, mitä tuhoa sellainen saa jo pelkästään yhdessä yössä aikaan. Eikä kyse tosiaan ollut edees siitä, etteikö olisi ollut riittävästi muuta pureskeltavaa. Noh, onneksi ei enää ikinä tarvitse kluppia pahemmin omassa kanilassa katsella. :D
PoistaNoihan se pitää mennä. Ei eläintä voi ottaa, ellei ole varma voiko siihen sitoutua.