Paljon on tapahtunut kotona, kuin estekanirintamallakin. Töiden jälkeen aika kiitää hurjaa vauhtia ja pian huomaakin jo olevan nukkumaanmenoaika. Olen nyt tietoisesti siirtänyt postausten tekoa ja keskittynyt juhannusmatkani kuvien läpikäyntiin. Kuviahan on siis useita tuhansia ja jos tässä kuussa haluan ne esille ja postata matkasta, on aherrettava.
Juuri nyt yksi hyvin ajankohtainen aihe on Suomen Kanihyppääjät ry. Jotkut tietää tämän mahdollisesti jo, mutta siis muutamat aktiiviet estekaniharrastajat perustivat Suomen Estekanit ry:n rinnalla toimivan yhdistyksen. Tulen kertomaan oman kantani asiasta ja ylipäätään paneutumaan syvemmin muihin pinnalla oleviin aiheisiin mm. kuinka kaneja käsitellään estekilpailuissa.
Kanilan väellä sujuu loistavasti. He nauttivat ulkoilemisesta, valoisista kesäilloista ja kesän tarjoamista tuoreherkuista. Nuoret kasvavat silmissä ja monen kanssa on vähintään valjastreenit aloitettu. Hurja määrä lupaavan oloisia estekaneja kasvaa juuri nyt kanilassa ja odotaa radoille pääsyä.
Lisäksi olen saanut päätettyä lisää ketä nuorista jää kotiin ja samalla myytyä todella mukaviin koteihin niitä kaneja, jotka eivät jää lemmikeiksi tai kasvatukseen. Kuitenkin kanilasta löytyy vielä muutamia sellaisia, jotka hakevat niitä omia kotejaan. En halua pitää mitään hoppua myymisen suhteen, sillä uskon siihen, että se oikea koti löytyy kyllä lopulta. Tämä on yksi syy siihen, miksi en ole paljoa enää julkisesti laittanut myynti-ilmoituksia. Toinen syy on; ne useasti johtavat vain siihen, että kysellään jotain tiettyä kania, johon kuvan perusteella ihastuttu. Koen, että paras tapa löytää se oikea, on laittaa viestiä minulle, kertoa millaista kania on etsimässä ja millaiseen kotiin. Tämän jälkeen kutsun useasti luokseni, voimme yhdessä katsoa vaihtoehtoja ja löytyykö ylipäätään luotani sitä oikeaa, sopivaa perheenjäsentä.
Viime viikonloppuna sanoin hyvästit Freyalle. Toivon, etteivät ne olleet lopulliset hyvästit, mutta hän tosiaan palasi nyt takaisin Ruotsiin. Samalla Freyan mukaan lähti hänen tyttärensä Tegan. Tämän kaksikon lisäksi Ruotsiin suuntasi Sammyn lapsi Kicki ja Zaidan kaunis urospoikanen Volodino.
Olen todella otettu siitä, että Julia matkusti Ruotsista, Arvikasta asti tänne Suomeen. Kysehän ei ollut siitä, etteikö kaneja olisi saanut mitenkään Ruotsiin (olin järjestänyt heitä varten jo kyydin elokuuksi). Hän halusi tulla käymään Suomessa, katsomaan kaneja ja ylipäätään vierailemaan. Olen kerran aiemmin tavannut Julian pikaisesti, mutta tämän viikonloppuisen vierailun aikana korostui kyllä se, että tätä ystävyyttä minun kannattaa pitää yllä! Todennäköisesti seuraavaksi minä suuntaan vastaavasti vierailemaan Ruotsissa hänen kanilallaan ja samalla tutustumaan paremmin Ruotsin estekanitoimintaan.
Tällä hetkellä olemme pitäneet kanien kanssa jälleen kisapaussia. En ole kuitenkaan päivittänyt tänne blogiin kahdesta viimeisimmästä estekilpailusta mitään.
Ennen juhannusta kävimme kisaamassa 14.6 Piikkiön iltakisoissa ja saman viikon lauantaina Hämeenlinnassa. Kummatkin kisat olivat onnistuneet. Varsinkin Hämeenlinnan kilpailuista tuli todella paljon hyvää palautetta ja pakko se on itsekkin myöntää, että kisat olivat loistokkaat! Ilmapiiri oli mitä parhain, ihmisillä ja kaneilla oli hurjan mukavaa!
Juuri nyt yksi hyvin ajankohtainen aihe on Suomen Kanihyppääjät ry. Jotkut tietää tämän mahdollisesti jo, mutta siis muutamat aktiiviet estekaniharrastajat perustivat Suomen Estekanit ry:n rinnalla toimivan yhdistyksen. Tulen kertomaan oman kantani asiasta ja ylipäätään paneutumaan syvemmin muihin pinnalla oleviin aiheisiin mm. kuinka kaneja käsitellään estekilpailuissa.
Kanilan väellä sujuu loistavasti. He nauttivat ulkoilemisesta, valoisista kesäilloista ja kesän tarjoamista tuoreherkuista. Nuoret kasvavat silmissä ja monen kanssa on vähintään valjastreenit aloitettu. Hurja määrä lupaavan oloisia estekaneja kasvaa juuri nyt kanilassa ja odotaa radoille pääsyä.
Lisäksi olen saanut päätettyä lisää ketä nuorista jää kotiin ja samalla myytyä todella mukaviin koteihin niitä kaneja, jotka eivät jää lemmikeiksi tai kasvatukseen. Kuitenkin kanilasta löytyy vielä muutamia sellaisia, jotka hakevat niitä omia kotejaan. En halua pitää mitään hoppua myymisen suhteen, sillä uskon siihen, että se oikea koti löytyy kyllä lopulta. Tämä on yksi syy siihen, miksi en ole paljoa enää julkisesti laittanut myynti-ilmoituksia. Toinen syy on; ne useasti johtavat vain siihen, että kysellään jotain tiettyä kania, johon kuvan perusteella ihastuttu. Koen, että paras tapa löytää se oikea, on laittaa viestiä minulle, kertoa millaista kania on etsimässä ja millaiseen kotiin. Tämän jälkeen kutsun useasti luokseni, voimme yhdessä katsoa vaihtoehtoja ja löytyykö ylipäätään luotani sitä oikeaa, sopivaa perheenjäsentä.
Viime viikonloppuna sanoin hyvästit Freyalle. Toivon, etteivät ne olleet lopulliset hyvästit, mutta hän tosiaan palasi nyt takaisin Ruotsiin. Samalla Freyan mukaan lähti hänen tyttärensä Tegan. Tämän kaksikon lisäksi Ruotsiin suuntasi Sammyn lapsi Kicki ja Zaidan kaunis urospoikanen Volodino.
Olen todella otettu siitä, että Julia matkusti Ruotsista, Arvikasta asti tänne Suomeen. Kysehän ei ollut siitä, etteikö kaneja olisi saanut mitenkään Ruotsiin (olin järjestänyt heitä varten jo kyydin elokuuksi). Hän halusi tulla käymään Suomessa, katsomaan kaneja ja ylipäätään vierailemaan. Olen kerran aiemmin tavannut Julian pikaisesti, mutta tämän viikonloppuisen vierailun aikana korostui kyllä se, että tätä ystävyyttä minun kannattaa pitää yllä! Todennäköisesti seuraavaksi minä suuntaan vastaavasti vierailemaan Ruotsissa hänen kanilallaan ja samalla tutustumaan paremmin Ruotsin estekanitoimintaan.
Tällä hetkellä olemme pitäneet kanien kanssa jälleen kisapaussia. En ole kuitenkaan päivittänyt tänne blogiin kahdesta viimeisimmästä estekilpailusta mitään.
Ennen juhannusta kävimme kisaamassa 14.6 Piikkiön iltakisoissa ja saman viikon lauantaina Hämeenlinnassa. Kummatkin kisat olivat onnistuneet. Varsinkin Hämeenlinnan kilpailuista tuli todella paljon hyvää palautetta ja pakko se on itsekkin myöntää, että kisat olivat loistokkaat! Ilmapiiri oli mitä parhain, ihmisillä ja kaneilla oli hurjan mukavaa!
Piikkiön kisoissa minulla oli mukana kuusi kania ja Hämeenlinnan kilpailuissa peräti yksitoista!
Lavella's Loki
Loki hyppäsi molemmissa kisoissa vaikeassa suorassa ja haki viimeisiä klassauksia eliittiä varten. Ne myös saatiin ja nyt rakas Lokini on klassautunut eliitti suoralle! Arvaatte varmaan kuinka malttamattomana odotan, että pääsemme hyppäämään ensimmäistä eliittiämme!
Lavella's
Star Gianfar & Lost wind
Gia ja Milan kisasivat Hämeenlinnassa eliitti suoralla. Gia hyppi sujuvasti molemmat kierrokset, mutta tuttuun tapaan toisella kierroksella keskittyminen ei enää riittänyt ja ensimmäisiä puomi tippui neljästä esteestä. Tulokseksi tuli 0+4. Milan hyppäsi vastaavasti ensimmäisen kierroksen viidellä virheellä(yksi virhe korjauksista ja loput ensimmäisen puomin pudottamisista). Toinen kierros mentiin upeasti yhdellä viheellä!
Lavella's
Under the Never Sky & Snowpoint Town
Lyna ja Tattis nappasivat Piikkiön kisoista viimeiset klassaukset keskiavaikeaa suoraa varten. Tätä luokkaa he pääsivät hyppäämään jo Hämeenlinnassa. Lyna meni todella kauniisti 1+4 radan, saaden ensimmäisen klassauksensa. Tattis hyppäsi tasaisesti, mutta hieman laiskasti 4+3 radan.
Lavella's Äly ämpäriin Frede & Silverados Major Free
Fereno ja Freya olivat hakemassa klassausta keskivaikeasta suorasta ja kumpikin sen sai! Fereno hyppäsi 3+1 radan ja Freya voitokkaan 1+1 radan. Samalla nämä olivat minun ja Freyan viimeiset yhteiset kilpailut, ennen hänen paluuta Ruotsiin.
Lavella's
Africa & Antarctica
Lennar ja Teresa hyppäsivät molemmissa kilpailuissa helppoa suoraa. Lennar hyppäsi molempien kisojen helpot lahjakkaasti ja klassautui Hämeenlinnasta keskivaikeaan suoraan! Teresa meni todella hienon radan Piikkiössä saaden klassauksen, mutta Hämeenlinnassa klassausta ei tullut harmillisella kahden virheen radalla.
Lavella's
Blood Red Romance & Blood Red Road
Hämeenlinnan kisoissa minulla oli mukana myös kaksi ensikertalaista Tegan ja Tamara. He ovat kehittyneet kumpikin todella hyvää vauhtia ja ovat jo nyt lahjakkaita hypääjiä. Tegania hieman jännitti ensimmäiset kilpailut, mutta 3 virheen tulos oli oikein hyvä meille! Tamara vastaavasti meni todella päättäväisesti kummatkin radat, toisella kierroksella hypättiin jopa puhdas rata! Tästä on hyvä aloittaa sisarusten kisaura!
Jaqu
Olen ottanut aina välillä myös belgianjänis Jaqun mukaan kisaamaan helppoa. Piikkiössä Jaqulla oli todellista hyppyintoa ja hän loikki hienon yhdenvirheen radan!
oisko mahdollista saada seuraavan postaukseen, jossa on enemmän kuvia kaneista, kanien nimet kuvien yhteyteen kun tahtoo mennä sekaisin siinä kuka on kuka :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! On mahdollista saada vanhaan tuttuun tapaan. En nyt lähtenyt laittamaan, kun nimi kertaalleen tulee jo ja oikein hädän hetkellä voi ottaa välilehteen vaikka kanit sivun auki. :)
Poista