keskiviikko 21. elokuuta 2019

Belgianjänikset poseerailemassa

Tänään otin kaikista kolmesta belgianjäniksestäni uusia kuvia. Vaikka he ovat samaa rotua, ovat he kaikki ihan omannäköisiä ja -luonteisia keskenään. Hieman sää temppuili valokuvaamisen aikana, ehti paistaa aurinko, ukkostaa ja sataa. Kaikkia näitä erikseen ja samaan aikaan. Kuvat saatiin napattua, vaikka Jaqu varsinkin meinasi minun kanssa kastua lopuksi.

Soniac on tämän vuoden belgianjänispoikueesta kotiin jäänyt naaras. Hän on varsin topakka luonteeltaa ja ennen kaikkea omapäinen. Malttamattomuuttakin löytyy, mutta laitan kaiken vielä kasvun ja murkkuiän piikkiin. Hän saa varttua rauhassa. Kaunis jänis hänestä on kasvanut kesän aikana!
Hector on keväällä Belgiasta tuomani jänis. Hänestä varsinkin olisin halunnut poseerauskuvat pöydällä, mutta poju malttoi olla pöydällä alle minuutin ja sitten hän jo juoksikin pihamaalla. Ehkä ensi kerralla sitten, Hector on hurjan komea kun hän jaksaa istua ryhdikkäästi paikoillaan. Luonteeltaan Hector on ollut alusta alkaen ystävällinen, sosiaalinen ja eloisa. Eli mitä parhaimman luonteinen belgianjänisuros.
Jaqun tuntevatkin blogia aiemmin seuranneet. Tämä norjassa syntynyt jänis täytti keväällä kolme vuotta. Kolmen vuoden ikä muuten alkaa hänessä näkyä, mahamakkaroita tullut. Hups! Muuten Jaqu on ollut eloisa, ihana oman itsensä ja voinut hyvin. Pidän hänestä todella paljon! Jaqu on Soniacin isä.

Olin suunnitellut että ilmoittaisin kaikki kolme jänistä Tampereella ensi kuussa järjestettävään kaninäyttelyyn... mutta he ovat olleet koko kesän ulkona ja ruskettuneet. Karvanvaihto on hyvässä vauhdissa, mutta en usko uuden karvan ehtivän ihan näyttelyyn mennessä. Siispä tähtäämme marraskuussa järjestettävään Kaniininkasvattajien kekrinäyttelyyn. Siellä siispä näytillä nämä kolme jänistäni.

Soniac






Hector









Jaqu










1 kommenttia:

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni