keskiviikko 27. marraskuuta 2019

Kanien rokotus RHD-virustautia vastaan

Eilen hieman ennen neljää eläinlääkäri ajoi pihaan ja aloitimme kanien rokottamisen. Neljän jälkeen myös ystäväni Janita saapui parinkymmenen saksanjättischeckin kanssa paikalle. Rokotus eteni sujuvasti ja viiden jälkeen olimme valmiit. Tällä kertaa rokotepullosta riitti annoksia 49 kanille, eli muutama vähemmän mitä aiempina vuosina. Eläinlääkäri tosin oli tällä kertaa eri, kun vakkarimme on äitiyslomalla. Hyvin hommat saatiin hoidettua ja nyt on kaneilla taas suoja verenvuototautia vastaan seuraavaksi vuodeksi. Edellisen kerran kanilan kanit rokotettiin tammikuun viimeinen päivä, eli suoja olisi mennyt umpeen parin kuukauden päästä. 

Kaneille tehtiin samalla pienimuotoinen eläinlääkärintarkastus sekä samalla vanhempien naaraiden kohdut tunnusteltiin. Kaikki on kunnossa. Tietysti vanhusten kohdalla tilanteet elävät koko ajan ja heitä tulee päivittäin seurata. Tällä erää kuitenkin kaikki vaikuttaisi olevan kohdillaan.

Ensi viikon maanantaina muuttaa ensimmäinen Sincon poikanen maailmalle. Sen jälkeen itsenäisyyspäivänä uusiin koteihin lähtee Modigin uros poikanen ja samaan kotiin suuntaa kisakaniksi nuori ja lupaava uroskani Gae. Sunnuntaina muuttavat Sincon poikasista musta ja musta x-kirjava naaraat. Kotiin jää toistaiseksi varttumaan yksi naaras Sincon ja yksi Modigin kaveriksi.
Kaikki on mennyt lähestulkoon suunnitelman mukaan, siis lähestulkoon. Yhden Modigin naaras poikasen kohdalla en tiedä nyt oikein mitä tapahtuu, onko hän muuttamassa vai ei? Perheen kanssa yhteydenpito ei ole ollut kovinkaan sujuvaa viime aikoina. Yhtälö on klassinen; nuori ja alaikäinen haluaa ostaa palavalla innolla kanin, vanhemmilta saatu lupa, mutta vanhemmat eivät osoita kuitenkaan kovinkaan suurta kiinnostusta kanin ostoa kohtaan. Tämä pistää hieman miettimään missä nyt mennään? Kani myydän kuitenkin aina aikuiselle, sillä kani on heidän vastuulla niin kauan kunnes lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Katsotaan mitä tapahtuu, varausmaksu on kuitenkin maksettu ja viimeiset pari kuukautta on ollut tiedossa poikasten luovutus joulukuun alulle. Onneksi kanilassa on tällä erää muutama varakoppi, niin saa häntä asutettua luonani siihen asti että hän löytää omaan kotiin.

Tälläisiä kuulumisia tällä kertaa. Alla syyskuvia Sentistä ja Tatista. He ovat Lavella's Lost Windin eli Milanin lapsia, puolisisaruksia keskenään. Molemmat ovat lähinnä kotikaneja, mutta Sentin kanssa voisi olla kyllä mukava vielä käydä joskus estekilpailuissa. Ja tosiaan edellisen syyskuva postauksen Frida kani on Tatin veljen Björnen lapsi. Onko heissä hieman samaa näköä?

Lavella's Xanthe "Sentti"









Lavella's Snowpoint Town "Tatti"







0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni