Voehan hellanlettas, voiko olla söpömpää kuin kolme viikkoiset belgianjänikset! He temmeltävät jo kovaa vauhtia kopissaan, hypitään tasoille ja toisinaan myös Jessin päälle. Onneksi mammajänö on letkeä, eikä paljoa jaksa poikasten touhuista suuttua. Heista nappasin eilen hurmaavat kasvukuvat, huomaa että kasvuvauhti on tosiaan mieletön! Veikkaan että reippaan viikon päästä he saavat päästä jo ensimmäisiä kertoja ulkotarhaan ulkoilemaan. Aloitetaan alussa pienesti, niin että vähitellen he saavat olla pidempiä ja pidempiä aikoja ulkona. Tarha on sen verran iso, että siinä on myös helppo seurustella poikasten kanssa ja harjoitella käsiteltävyyttä.
Huomaatte varmaan myös että seitsemän poikasen poikue on enää kuusikko. Viime postauksen jälkeen, muita puolet pienempi poikanen menehtyi. Hän oli kyllä sen verran pieni, että näin pelkäsinkin tapahtuvan. Tuollaisesta jää aina hieman vainoharhaiseksi ja vähän väliä meinaa sydän olla kurkussa kun joku poikasista on oikaissut itsensä oikein pitkälleen nukkumaan. Nuo osaavat kerrassaan irroitella nukkuma-asennoillaan!
Mulla alkoi tänään loma, pari viikkoa nyt kesäkuussa ja heinäkuussa vielä toiste kaksi. Paljon on ohjelmaa luvassa, mutta eiköhän tässä kahdessa viikossa ennätä tehdä vaikka ja mitä. Säät suosivat ainakin tällä viikolla, mutta hieman jopa toivoisin että tulisi edes yhtenä päivänä vettä. Hullu toive, mutta saisipa hyvän syyn istahtaa koneelle ja käsitellä kuvia. Nätteinä kesäpäivinä kun ei oikein malta koneella istua, tahtoo vain nauttia ihanasta kesästä!
Jessin poikaset
0 kommenttia:
Lähetä kommentti