maanantai 5. syyskuuta 2016

Huipulla tuulee

Syyskuu otti ja vaihtui, että hujahti! Toistaiseksi saanut nauttia super hienoista keleistä, joka on todella positiivista. Iltaisin ja aamuisin ainoastaan ollut selkeästi kylmempää, mutta päivisin aurinko hemmottelee.
Viime viikolla tosiaan torstaina tuli vierailuta Tonjen luona, josta ihan postauksen lopussa. Perjantaina ja lauantaina tuli käytyä kurkkaamassa paikallisen baarin iltamenoa. Niin tietysti lauantai  oltiin vielä niin ahkeria, että päivällä käytiin myös tunturissa. Sunnuntaina meijän huippukivat naapurit tuli auttamaan mun pyörän korjaamisessa. Nyt onkin saanut hurjastella sillä alamäkiä ja työntäen menty vähemmän mukavia ylämäkiä. 

Tälle viikolle ei ole paljoa vielä suunnitelmia, muuta kuin kanien koppien siivoamista(niitä siis löytyy täältä 50 + noi mun kolme omaa). Todennäköisesti muuten pyöräilyä ja kaikkiin jänniin paikkoihin tutustumista. Jossain välissä olisi tarkoitus mahdollisesti ajaa taas Gjøvikiin vierailemaan Tonjen luona. Loppuviikosta mennään eläinlääkäriin kuvauttamaan Kaisa koirulin maha ja katsomaan paljon pentuja siltä olisi nyt tulossa. Viikonloppuna aletaan jännäämään milloin Kaisa synnyttää ja maanantaina junailen itseni Gardermoenille ja lennän viikon Suomilomalle! Huippua päästä siis pian näkemään kaneja, lisäksi olisi tarkoitus pukata vähän kasvatusta taas eteenpäin, eli päästä astuttamaan Freya!

Vierailu tunturissa

Yksi asia mikä Norjasta on varmaa kuin mikä, nää kaikki asuu aivan keskellä metsää ja erämaata. Paljon pieniä kyliä ja niiden ympärillä hyvin paljon kaikkea ei mitään. Omalla tavalla tää kovin koskemattoman oloinen erämaa, mikä ympäriltä löytyy, kiehtoo aivan hirmuisesti. 
Suomessa asuessa, aina kun puhutaan tunturista ajatteleen suoraan, että sitä löytyy vaan lapista. Sama ei päde täällä. Nyt olen aika samoilla korkeuksissa mitä Suomessa asuessa, mutta vain parin tunnin-parin ajomatkan päästä löytyy upeaa tunturia silmän kantamattomiin. Sinne me suunnattiin lauantana.
Viisi vuotta sitten tuli myös käytyä pariin kertaan Norjalaisessa tunturissa, mutta ei sitä tosiaan muistanut yhtään, miten lumoavaa tuolla on. Tuntuu, että jokaisella norjalaisella on mökki tunturissa, sillä niitä mökkejä on aivan sairaan paljon. En ihmettele, kyllä mullekkin kelpaisi mökki tunturissa. 
Uskon, että kuvat selittävät tätä fiilistä enemmän, kuin mikään sana. Siispä alla lauantain kuvasatoa, olkaa hyvät!



















Treenipäivä Gjøvikissä

Viime viikon torstaina, pakkasin kanit autoon ja suunnattiin ensin Brumunddaliin jonne Elina meni töihin. Tän jälkeen hyppäsin auton rattiin ja lähdin suunnistamaan Tonjelle. Omaa seikkailua jälleen matkaan toi se, että navigaattorilla ei ollut mitään hajua Tonjen osoiteesta tai löytänyt edes koko postinumeroa. Onneksi google mapsi pelasti tälläkertaa. Tää on kanssa yks hassu asia, mikä muo täällä nauratuttaa. Kaikkia paikkoja ei tosiaan löyty navigaattorilla tai edes googlella tai millään. Lisäksi aina kaikkiin paikkoihin ei ole edes osoitetta. Noissa tilasteissa ainoa millä voit päästä perille on vanha kunnon kartanlukutaito tai syöttämällä tarkat sijainti koordinaatit. Eipä oo monesti Suomessa tullut vastaan tällaista. 
Tonje asuu perjaatteessa ihan vastapäätä tätä paikkaa, missä nyt asun. Eikä tästä oo linnuntietä kuin se joku 10km. Välissä on kuitenkin isompi lätäkkö, sen kiertäminen ja lähimmän sillan löytäminen vie melkeen tunnin. Matkanvarrella on myös enemmän kuin tarpeeksi liikenneympyröitä, mitä ajetaan jollakin todella norjalaisella tavalla. 
Parin mutkan kautta selvisin Tonjelle ja jopa hieman etuajassa. Tämän jälkeen pystytettiin esterata ja alettiin treenaamaan! Oli ihana nähdä miten virkeinä ja innoissaan kanit oli, ja se miten hyvin ne menivät jälleen täysin vieraassa paikassa. Päätettiin treenit korkeuteen, jota halusin kokeilla ehdittomasti Danen kanssa. Noh, eipä siitä aluksi tullut melkeen mitään. Aika rimaahipon poitsi meni, mutta 60cm jälkeen tapahtui jotain hassua. Dane hyppäsi täysin paikaltaan, tasajaloin ja siitä se lähti! Poitsu hyppäsi ensimmäisillä yrittämillä jokaisen korkeuden ja 80cm kohdalla päätin, että tähän on hyvä päättää. Jännityksellä odotetaan, riittääkö ponnu vielä korkeammalle!
Treenien jälkeen korjattiin esteet pois, pakattiin kanit autoon ja suunnattiin Gjøvikin keskustaan. Jätettiin mun (laina-)auto ja kanit ostarin pihaan ja suunnattiin pokemon jahtiin! Kyllä, Gjøvik on aivan täynä pokemoneja ja löydettiin jopa kolme harvinaista tapausta sieltä. Voitte arvata, että tuo torstai oli todella, todella hauska päivä!

Lavella's Sounds like thunder "Dane"

Salta Ravinen "Vilke"
Lavella's Löppeli hölö hölö Zed "Zed"

7 kommenttia:

  1. Aivan upeita kuvia! Kyllä Norja on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! On, jännä nähdä miten ja kuka mut täältä saa raahattua joskus takas himaan. :D

      Poista
  2. Apua mitkä maisemat!! Niin hienon näköistä siellä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todellakin! Pohjoisemmassa ja rannikolla varmaan vielä komeemman näköstä. :)

      Poista
  3. Kauniita maisemia ja tosi hyviä kuvia! voinko kysyä että mitä objektiiviä käytät noissa maisema ja eläin kuvissa (mitä löytyy toisessa postauksessa)?

    VastaaPoista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni