tiistai 14. maaliskuuta 2017

Kuin yö ja päivä

Helpottunein fiiliksin voin kertoa, että Mei on toipunut steriloinnista todella hyvin! Viime viikon hän oli kovin vaisu, söi kyllä, mutta ei ottanut oikein kontaktia ja lähinnä oli vain. Loppuviikosta alkoi pupun mieli virkistyä ja nyt meno on jo melkein kuin mitään ei olisi edes ollut. Yleiskunnosta tuo leikkaus kyllä verotti, eli ei tosiaan turhaan sanota, että (varsinkin iäkkäämmän) kanin tulee olla hyvässä kunnossa ennen isompaa operaatiota. Toipuminen jatkuu tietysti edelleen ja yleiskunnon palauttaminen. 

Tähän postaukseen saan vihdoin parempaan esittelyyn kanilan uusimmat asukit Jaqun ja Zaidan. Nämä kaksi ovat ne belgianjänikset, jotka viikko sitten saapuivat Norjasta Suomeen. Olin tosiaan suunnitellut jo pidemmän aikaa naaras belgianjäniksen hankintaa jalostuskäyttöön, mutta vasta pääsiäisen tienoille. Norjan LU tarjosi kuitenkin todella hyvät mahdollisuudet tiirailla sopivaa jänistä ja yhden siellä olleen tuttavan avustuksella kani oli mahdollista saada jo nyt Suomeen. 
Kaikki ei aina mene ihan suunnitellusti ja jänöjä tulikin lopulta kaksi.

Näyttelyssä oli kaksi pitkää rivistyä belgianjäniksiä ja jo perjantaina kulutin aikaa kulkiessa rivistön päästä päähän. Kaikki jänikset olivat hurjan hienoja, monilta eri kasvattajilta, mutta kaikki kovin pohjoismaisen näköisiä. Pohjoismaisissa belgianjäniksissä ei ole mitään vikaa varsinaisesti, mutta ne eivät oikein ole koskaan olleet minun makuuni niitä oikeita belgianjäniksiä. Rakenteeltaan ne ovat raskaampia, lyhyt runkoisempia ja oikeasti (anteeksi jo valmiiksi) hieman jänisristeytyksen näköisiä. Tästä syystä olen suunnitellut jo pitkää muualta euroopasta belgianjäkisen hakua, ihan lemmikiksi ja kenties esteristeytys jalostusta ajatellen. Noh, miten sattuikaan törmäsin jo ekalla katselukerralla täysin erillaiseen belgianjänikseen, sellaiseen mitä en ole aiemmin nähnyt. Rivistön kolmanneksi viimeisessä häkissä kuikuili hurjan rohkea ja äärettömän siro jänis. Siis todella täydellinen belgianjänis minun makuuni! Kani ei ollut myynnissä ja kaiken lisäksi se oli uros. Arvaatte varmaan, että pohdin koko perjantain ja lauantai aamupäivän miten minun pitäisi hymyillä kasvattajalle, että saisin ostettua tuon jänön. Onneksi asiat yleinsä tuppaavat ratkeamaan, mutta jännittävää siitä tekee aina se, mihin suuntaan.

Lauantaina valitsin kolme naarasta joilla oli pisimmät kropat ja pääsin katsomaan niitä. Kriteereinä oli se, että luonne olisi kohdillaan. Noh kaksi näistä jäniksistä olivat kyllä mukavia, mutta ne olivat aika liimautuneina lattiaan. Ei hyvä ominaisuus, jos estekani jalostukseen haen jänistä. Kolmas oli täysin erimaata, se oli ryhdikäs ja rohkea. Kasvattaja mainitsi sivulauseessa, että se on aavistuksen pippurinen. Päätin kuitenkin ostaa kyseisen jäniksin ja näin Zaida oli minun. 
Iltapäivällä hienon jänisuroksen kasvattaja ilmeistyi palkalle ja lähdimme suoraan katsomaan jänistä, josta olin todella kiinnostunut. Kun pääsimme niiden luo, olin ratketa riemusta, kuolaamani jänö oli tullut myyntiin! Muodollisuuden vuoksi katsoimme kahta muutakin urosta (ns. parempia), mutta ei ne olleet mitään verrattuna tähän vähän huonomman mahavärityksen omaavaan kaniin. Näin ollen päätyi minulle tämä belgianjänis, jonka olin jo ehtinyt ristiä Jaquksi.

Jaqu ja Zaida ovat kotiutuneet jo viikossa yllättävän hyvin. Ne ovat kuitenkin keskenään kuin yö ja päivä. Jaqu on äärettömän sosiaalinen, ryhdikäs ja valloittava persoona. Se ei ole lainkaan sitä mitä yleinsä belgianjäniksistä sanotaan, tuo poitsu on pelkkää iloa ja ystävällisyyttä. Olen sitä aika monta kertaa ottanut jo ulkoilemaan ja alusta saakka täysin vapaana. En olisi uskonut, että voin löytää vielä joltain muulta ihmisieltä lemmikkikanin, joka luonteeltaan sopii minulle.
Sitten Zaida, hän on täysin oma persoonansa. Hyvin rohkea ja päättäväinen, mutta ei yhtä sponttaani otus kuin Jaqu. Ja sitä tempperamenttia kyllä löytyy. Tuo ei varsinaisesti ole vihainen ja pureva kani, se uhittelee ja puree koska se pelkää. Okei, eikö kuulosta ristiriitaiselta, rohkea kani, joka kuitenkin pelkää? Tämän kaiken selittää yksin se, että Zaida on todella isosta kanilasta. Tämä kani oli mulla kerran ulkoilemassa ja se ulkoilu ei kestänyt muutamaa kuvan ottoa pidempää. Miksi? Tuo kani on malliesimerkki siitä, mitä monet isojen kaniloiden kanit ovat. Ne stressaantuvat asioista, jotka esimerkiksi minun kaneille on ihan arkipäiväisiä; käsittely, kopista nostaminen, ulkoilu... Zaidan kanssa etenemme täysin hänen mukaansa ja katsomme tuleeko hänestä kani, joka sopii sellaiseen kanilaan jollainen minulla on. Jos Zaida ei olisi luonteltaan noin rohkea, en ehkä edes yrittäisi, mutta valttimme voi olla juurikin se uteliasuus ja rohkeus. Katsotaan mitä tästä tulee. Josko muutaman kuukauden päästä hän uskaltaisi jo käyskennellä ulkona.

Ennen kuin päästään Jaqun ja Zaidan kuviin, muutama otos ihanasta jänisristeytys Efystä!

Lavella's Expiz Fizz-goy "Efy"





Jaqu







Zaida






Tästä tulee nyt oikea esittely postaus, mutta siis, esittelyssä vielä nämä jänölapset. Jänöjä, jänöjä ja jänöjä. Kyllä taisin joskus mainita, että kasvateiltani on alkanut uupua kroppa. Pistin tohinaksi ja nyt sitä kroppaa on tulossa.
Tavoitteena tässä poikueessa tosiaan sitä kroppaa, mutta myös hieman erisukuisuutta estelinjoihin. Näiden poikasten emä on esteristeytyksen ja belgianjäniksen risteytys, joka on siis Stigi papan lapsi. Isä taas on Mein lapsi. Tämä poikue on siis kahden ihanan kanin suvuista, eli todellisella innolla odotan mitä näistä kasvaa. 
En odottanut tähän poikueeseen mitään värikirjoa, mutta tietysti kun vähiten odottaa, niin sitten saa vaikka ja mitä! Piristävää, että poikueeseen syntyi niitä suosikkeja eli mustia ottereita ja ruskeasoopeleita. Lisäksi joukossa yksi sininen ja ensimmäinen kanilaan syntynyt sininen otter! Niin ja isän puolelta eksyi pari valkokorvaakin joukkoon!
Lupaan laittaa tulevina viikkoina näistä poikasista kotisivuille infoa, varsinkin kun nyt kasvavat ja alkaa kuvia sadella tänne blogin puolelle. 

Sammyn lapset

ruskeasoopeli white valkokorva, uros & musta otter, naaras
ruskeasoopeli valkokorva, uros & musta otter, uros
sininen otter, naaras & musta otter, naaras
sininen, naaras


11 kommenttia:

  1. Onpas kauniita lapsosia syntynyt sinne!! <3

    VastaaPoista
  2. En kestä noita Jaqun ja Zaidan kuvia! Molemmat ovat aivan tajuttoman ihania! Toivottavasti meiltäkin löytyy joskus tuollainen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh jep, olen aivan haltioissani itsekkin! Nuo ovat mainioita ja varsinkin jos saa eurooppa stankkuisia käsiinsä! :)

      Poista
  3. Voiko Belgian jänistä ulkoiluttaa myös talvella? Tai onko ulkoilutus vain kesällä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Belgianjäniksen kanssa sama kuin muidenkin kanien kohdalla. Jos kani asuu ulkona talvella, se on tottunut pakkaseen ja voi ulkoilla ofc. Jos kani asuu sisällä, sen kanssa ollaan sisällä. Talvella kaneja ei saa viedä sisältä ulos tai ulkoa sisälle.

      Poista
    2. Okei, kiitos paljon vastauksesta!

      Poista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni