sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Pupujen viikonloppu ja vierailevia tähtiä!

Vauhdikas viikonloppu ja menossa mukana on ollut tietysti myös kaneja! Tänä viikonloppuna ei ollut kisoja, eli aikaa jäi monenlaiseen muuhun puuhasteluun.

Lauantaina sää oli ihana ja puput pääsivä jo aamusta pihalle. Samalla treenailin hieman esteitä Lokin, Björnin ja Doriksen kanssa. He jokainen hyppäsivät niin ihanalla tarmolla! Doriksen kanssa nämä jäivät toistaiseksi viimeisiksi yhteisiksi hypyiksi. Tämä neiti muuttaa ensiviikolla takaisin Ruotsiin. Vuosi sitten Doris ja Freya saapuivat ystäväni Julian luota asumaan luokseni ja sovitusti myös jalostuskäyttöön. Tietoa tuolloin ei vielä ollut jäävätkö he minulle vai palaavatko vielä takaisin Ruotsiin. Koska kummatkin kanit ovat varsinaisesti Julian, on päätösvalta hänellä. Nyt olemme puhuneet ja sopineet Doriksen paluusta ja mahdollisesti myöhemmin Freyan. Mulla on todella haikeat fiilikset, sillä pidän kummastakin tytöstä todella paljon! En kuitenkaan halua hyvästellä kumpaakaan täysin, sillä mahdollista voi olla, että jompikumpi tai molemmat vielä tulevat takaisin. Tietysti tätä toivon, sillä täällä heille on aina tilaa ja aikaa. Aika näyttää miten lopulta käy.

Sunnuntai on mulla ollut nyt pitkään yksi siivouspäivistä. Aamupalan jälkeen kannoin kaikki kanit jälleen alapellolle ulkoilemaan ja aloitin siivouksen kanilan puolella. Puolenpäivän aikaan siirsin kanit takaisin kanilaan ja valmistauduin vierailuun Ravan sijoituskodissa. Siellä minua odotti suloiset kolme viikkoiset pupupojat! Tovi meni kummankin pallotteluun, jutusteluun ja tietysti olihan heistä pakko ottaa kuvatkin. Kummatkin hyvin reippaan ja mukavan oloisia! Seuraavan kerran suuntaan heitä katsomaan parin viikon päästä.
Tämän jälkeen ajelin vielä Janitan luokse, joka kasvattaa saksanjättischeckejä. Tällä alueella on jokunen kaniharrastaja, mutta varsinaiset kanikasvattajat ovat nykyisin hyvin harvassa. Se tietysti on minusta todella harmillista, mutta ehkä vielä joku päivä meitä on enemmän? 
Minusta on aina mukavaa vierailla toisen kasvattajan luona, jutustella niitä näitä ja katsella kaneja. Tällä kertaa otimme myös kuvia muutamista Janitan kaneista. Niin ja täysin vapaana, tietysti. Kaikki kuvattavat olivat todella mallikkaasti, vaikka tämä oli niiden täysin ensimmäinen kerta vapaana kameran edessä. Monesti multa kysytään miten uskallan, mutta ei siinä oikeasti tarvitse muuta kuin sopiva ympäristö, kykyä tulkita kania ja toimia täysin tilanteen mukaan. En ole törmännyt kaniin joka karkaisi asiansa osaavalta. Kani karkaa vain ihmiseltä, joka ei osaa hallita tilannetta, tulkita kania ja sen eleitä oikein.
Saksanjättischeckit ovat kivoja kaneja, on ollut ilo päästä tutustumaan niihin paremmin Janitan kautta. Jokainen kanirotu on mielenkiintoinen, täysin oman lainen ja on ilo oppia uutta juuri rodun kasvattajan kautta!

Miten muilla on sujunut viikonloppu? Yhtä vauhdikkaasti vai pattereita lataillen tulevaa viikkoa varten?

    

Ravan poikaset

rex-turkkinen uros


 normaali turkkinen valkokorva uros



Janitan kaneja

Saksassa syntynyt Hugo!


 Mustikka ei halunnut edustaa kameraan päin, mutta hieno hän silti on!
 "Mitä te siellä teette?"
 Hurmaava Domino!

 Pian 9 vuotias Sintti mummo.
 Silmiä availevat saksanjättischeck lapsukaiset!

 Kaunis ruskea saksanjättischeck!

4 kommenttia:

  1. Ruskea jätti aivan mahdottoman upea!

    VastaaPoista
  2. olisi joskus hienoa nähdä "tutorial" video kuvaushetkestäsi eli miten toimit kanien kanssa, miten valitset paikan ja muutenkin video kuvauspäivästä niin sinusta, kuin kaneista, kertoisit noista seikoista mistä tekstissä mainitsit eli kanien elekielen tulkintaa (vaikka ne tärkeimmät) ja itsensä hallinta. vois olla tosi mielenkiintoinen video :3 oisko ihan mahdoton toteutettava?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosi sitten yritin lähteä toteuttamaan tällaista projektia. Mulla oli kuvaaja tässä, sillä luonnollisesti jonkun pitää olla dokumentoimassa menoa. Se ei sopinut kanien mieleen, sillä kaikki kuvattavat vierastivat vierasta ihmistä, eivätkä keskittyneet tilanteeseen toivotulla tavalla. Kunnon video materiaalia ei siis saatu.
      En lähtenyt uudestaan yrittämään, sillä tuollainen vaatii aikaa ja ylimääräiseen projektiin minulla ei juuri nyt aikaa ole.
      En kuitankaan tyrmää tätä täysin, voi olla, että joku päivä ilmestyy postaussarja jossa mukana videota kuvaus tilanteista.

      Poista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni