tiistai 11. helmikuuta 2020

Soniacin ensimmäiset poikaset

Reipas pari viikkoa sitten Soniac synnytti neljä belgianjänispoikasta, kaksi urosta ja kaksi naarasta. Voisimpa sanoa että synnytys meni hyvin ja kaikki sen jälkeen, mutta valitettavasti ei. Meinasin jo viime viikolla kirjoittaa tuosta synnytyksestä, mutta sitten sattui toinen ikävä tapaus, joka vei fiilikset koko päivältä. 

Synnytys viikonlopulle sää ennuste lupaili kylmenevää, jopa pakkasta. Halusin ennakoida ja siirsin Soniacin kanilan puolelle asumaan, noin pari viikkoa ennen laskettua aikaa. Valitsin rauhallisen alakopin, jossa Soniacin olisi hyvä synnyttään. Hän otti kopin hyvin nopeasti omakseen.

Mennessäni 25. päivän iltana ruokkimaan kaneja, oli Soniacilla synnytys käynnistynyt. Kurkkasin koppiin, Soniac kökki tason päällä ja kirjaimellisesti synnytti poikasia tasolta alas. Kopin puolella oli yksi lähes kylmettynyt poikanen ja toinen tippui juuri tasolta kun katsoin koppiin. Olisi pitänyt ennakoida enemmän ja ottaa taso pois. Nappasin poikaset lämpimään paitani sisään, annoin Soniacin jatkaa synnytystä ja jatkoin itse kanien hoitoa. Kun poikaset olivat mielestäni riittävästi lämmenneet vippasin heidät tasolle ja lähdin sisälle. Palasin noin tunnin päästä kanilaan katsomaan tilannetta. Tuolloin Soniac ei enää ollut tasolla ja päästin hänet juoksemaan kanilaan. Tasolle oli väkerretty yksi onnettomista "pesistä" mitä olen tähän mennessä nähnyt ja poikaset jälleen lähes kylmettyneet. Eihän nuo selviä ilman kunnon lämmintä pesää, vaikka kanilassa reilusti plussalla on. Muita poikasia ei ollut syntynyt, kello alkoi olla paljon ja totesin että en ala kanilassa koko yötä ravaamaan. Otin riskin ja nappasin poikaset yöksi sisälle. Poikaset nukkuivat pipon sisällä vieressäni koko yön. Heräsin aamulla varhain ja lähdin jo sängyssä pohtimaan miten saan Soniacin hoitamaan poikasiaa kun ne ovat olleet yön kanssani. Ainakin olivat hengissä, eivätkä kylmettyineinä kanilassa.

Kanilaan mennessä oli tapahtunut ehkä paras asia juuri tuohon hetkeen. Soniac oli synnyttänyt kaksi poikasta lisää! Nämä poikaset olivat viileitä, mutta hengissä. Vippasin heidät myös pipoon lämmittelemään. Tein kunnollisen pesän tason alle, nypin Soniacista karvoja pesään ja laitoin poikaset sinne. Sitten ei auttanut muu kuin toivoa että Soniac hoitaa poikasia, vaikka pesä olikin vaihtanut paikkaa ja poikasiin tarttunut hajuani. 
Kaikki sujui hyvin ja Soniac ei ollut moksiskaan pesän siirtämisestä. Katsoin aina kerran päivässä että poikaset olivat tallessa ja ruokittu. Muuten annoin poikasten vain olla ja kasvaa rauhassa. Viime viikon maanantaina poikaset olivat avanneet silmiään ja ajattelin että huomenna katson heitä paremmin ja nappaan ensimmäinen kuvan. Se mitä näiden päivien välisenä yönä oli tapahtunut jää ikuisesti mysteeriksi. Aamulla löysin yhden poikasista kuolleena ja puoliksi syötynä. Näky ei ollut kaunis, olihan kyseessä jo varsin iso kämmenen kokoinen poikanen. En usko noin ison poikasen kylmettyneen, ja pesäänkin se olisi jo osannut suunnistaa. Oma veikkaus on, että poikanen on tullut pesästä ulos ja Soniac on toiminut ennen kuin ajatellut. Poikanen on rytäkässä kuollut ja tämän jälkeen emo yrittänyt hävittää sen syömällä. Hyvin surullinen tapaus. Tämän jälkeen jännitti miten loppujen poikasten kanssa tulee käymäänä. Varsinkin kun poikaset tulivat kunnolla pesästä ulos, huomasin miten Soniac teki nopeita liikkeitä niitä kohti. Nyt tilanne on onneksi rauhoittunut ja jänisemo selvästi tottunut poikasten läsnäoloon.

Tällä hetkellä Soniacilla kasvaa kolme poikasta, kaksi urosta ja yksi naaras. Kävimme tänään ensimmäistä kertaa ulkona, ja nappasin heistä ensimmäiset kasvukuvat. He ovat todella herttaisia! Toivotaan että vastoinkäymisiä ei tule enempää ja he saavat varttua isoiksi belgianjäniksiksi.

Soniacin poikaset

musta tan, naaras


musta tan, uros


musta tan, uros





1 kommenttia:

  1. Todella ikävä tapaus, mutta onneksi muut poikaset selvisivät ja voivat nyt hyvin! Odotan innolla heidän kasvua!

    VastaaPoista

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni