Alkaa olla vähitellen pääsiäislomat lomailtu ja taas siirrytty askel eteenpäin keväässä. Todella pitkälti olen aina pääsiäisloman viettänyt kotosalla, nyt kuitenkin tuntui loma jossain muualla aivan liiankin sopivalta! Torstaina illasta saavuin Helsinkiin ystävieni luokse ja saman illan aikana luovutin loput Elisen lähtevät poikaset maailmalle. Sitten alkoi lomailu, minkä tarpeessa taas olin. En tiedä miksi, mutta aina kotona ollessa on oikeasti aivan liian paljon nykyään tehtävää kerrallaan. Sen taas huomasi kotiin tullessa, vaikka nyt se kun puhelimen, sähköpostin ja facebookin viestit vain vyöryivät hukuttaen taas joukkoonsa. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, kun vaikka hetkeksi karkaa asioilta, takaisin tullessa ne ovat kymmenkertaistuneet. Onko jollain ollut joskus tätä ongelmaa? Mikä siihen on oikein auttanut?
Kellojen siirron vuoksi tuntuu, että aika tällä hetkellä vain juoksee! Tänään tuntui kuin ei oikein olisi ehtinyt tekemään mitään, tosin puolet päivästä istuin päivystyksessä. Perinteisesti lomalla kipeydyin, mutta en jaksanut siitä paljoa välittää siinä kohtaa. Tosin vime yönä ja tänään koppeja siivotessa, kun kahdesti tulee pahemmat hengitysvaikeudet oli iltapäivällä pakko vain suunnata näyttämään hengitysteitä lääkärille ja hakemaan troppeja helpotukseksi.
Viime viikolla heräteltiin Fia ja Milan mammalomien jälkeen ja hypättiin niiden kanssa muutamia esteitä. Lokin kanssa hypittiin myös muutamat esteet sekä tietysti Ada mummelin, joka pitkästä aikaa pääsi hyppäämään! Tässä postauksessa hieman materiaalia tästä hypyttely kerrasta.
Muuten kanilaan kuuluu monen näköistä. Ei kotiin jäävät poikaset on saatu tosi hyvin maailmalle ja nyt vielä katsotaan lopuista ne, jotka parhaiten sopisi kasvatusta varten. Kevät siivousta ja kesäulkotarhojen kunnostusta on jo kovin tullut suunniteltua, toivottavasti nämä asiat pääsee jo pian toteuttamaan! Ticon poikuetta kovin odotellaan ja suunnitteilla viedä Tofte jänö astutettavaksi Maskun kisapäivän ajaksi Turkuun. Eli tänä vuonna kesäloma poikasista tulee jäämään todella pieneksi, mutta eipä sille nyt voi oikein mitään.
Kohta on mennyt kuukausi siitä kun 8v belgianjänis urokseni Stigi papa oli lähellä tukehtua toisen kerran viikon sisällä, samaisen episodin aikana vanhukselta murtui myös kylkiluita. Toipuminen on sinäänsä mennyt hyvin, mutta se mitä pelkäsin on päässyt tapahtumaan, eli kunto päässyt romahtamaan. Jos kunto rapistuu samaa vauhtia, niin parin-kolmen viikonpäästä sanomme hyvästit Stigille. Kokeilen vielä muutamaa ruokinta konstia joilla saisin massaa takaisin, mutta jos se ei tuota tulosta, on alettava valmistautua jäähyväisiin.
Tuleva viikko näyttää enemmän kuin paljon täyteen puukatulta, eli saa todellakin nähdä tuleeko tällä viikolla enempää postauksia. Lauantaina tosin kisat tiedossa Maskussa, eli jos hyvin käy niin sunnuntaina voidaan jo saada kisapostausta kehiin!
Lavella's Loki "Loki"
Lavella's Fiocco di neve "Fia"