sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Neljän viikon ikä lähestyy!

He ovat hurmaavia! Pian neljä viikkoiset Fridan poikaset ovat jättäneet pesän, ja nyt he kirmailevat ja tutkivat innoisaan kotikoppiaan. Toistaiseksi he ovat vielä niin kovin pieniä kanilan puolelle juoksentelemaan, mutta välillä olen ottanut heidät hetkeksi sisälle ihmettelemään. 
Eilen oli varsin suuri päivä poikasille, sillä he olivat ensimmäisen kerran ulkona kuvattavana. Ensimmäinen kuvauskerta ulkona on aina jännittävä. Jokainen poikue ja sen poikaset ovat aina erilaisia keskenään, ja ottavat uuden ympäristön hieman eritavoin. Fridan poikaset ottivat uuden ympäristön hyvin vastaan. Poikasista muutama oli hieman ihmeissään alkuun, mutta rauhallinen ja rohkaiseva puhuminen auttoi korvat pystyyn ja tutkimaan uutta. Pojista kaksi uskaltautui jopa nousemaan takajaloilleen, jota harvemmin tämän ikäiset poikaset tekevät näin avarassa kuvauspaikassa. Varsin reippaita he ovat!

Näistä kuvista tuli varsin kivoja, vaikka valoa ei kehuttavan paljoa ollut niiden ottamista varten. On hyvin todennäköistä, että nämä kuvat jäävät tämän vuoden viimeiksiksi. Sain hyvän työtarjouksen ja lähden sen perässä jouluksi pois. Tämä tulee olemaan ensimmäinen joulu jota en vietä perheen ja kanien kanssa, ajatus tuntuu hassulta. Saga tulee pitämään huolta kaneista, sekä olemaan mukana poikasten kasvussa. Kun palaan kotiin tulee poikasista kuvien lisäksi videota ja julkaisen heidän nimet. Näin ollen me kuulemme taas vuoden vaihteessa tai sitten tammikuussa. Ihanaa joulun odotusta ja hyvää tulevaa uutta vuotta! ❤ 

Fridan poikaset

ruskeasiamsoopeli, naaras

sini?siamsoopeli white viittakuvio, naaras

ruskeasiamsoopeli, uros

ruskeasiamsoopeli white viittakuvio, uros

tumma ruskeasoopeli white viittakuvio, uros

"Muffe" sininen, uros

sininen, uros



lauantai 15. joulukuuta 2018

Syyskuvia osa I

Syksyn valokuvat alkavat olla vihdoin melko hyvällä mallilla! Enää läpikäytävänä on muutama sata Sugotin ja Togurin peltorallittelu kuvaa. Sitten siirrytäänkin jo talvikuviin, joita olen ehtinyt nappaamaan kolmesta kanista. Onneksi tammukuu on vapaa, niin siinä ehtii sitten toteuttaa postausta tästä hetkestä kuin myös takautuvasti syksyltä.
Omalla tavallaan todella hyvä kun on julkaistavia kuvia jemmassa, sillä viimeisimmät kuukaudet eivät ole tarjonneet paljoa hyviä valokuvaushetkiä. Tänäänkin hyvin harmaa päivä, kello on kymmenen ja ulkona on niin kovin pimeää edelleen. Kyllä sitä tässä kohtaa odottaa pientä lumikerrosta, se antaisi niin paljon lisää valoa!

Reipas kolme kuukautta sitten alkoi vähitellen syksy saapua. Silloin kävimme Fridan kanssa pellolla, olimme ensin vehreällä heinäpellolla, siitä siirryimme vieressä olevalle pikku kalliolle ja sen jälkeen kynnetylle pellolle. En ole ulkoillut aiemmin Fridan kanssa näin kaukana kanilalta, mutta hänen kanssaan kaikki sujui todella hyvin. Frida pysyi jatkuvasti valokuvattavalla etäisyydellä ja tuli aina omatoimisesti luokseni. Varsin mallikas kani, jolla nyt parhaillaan seitsemän poikasta paimennettavana. Toivottavasti tämä hänen hyvä luonteensa periytyy myös poikasilleen.

Lavella's Time Machine "Frida"










Ensi keväänä tulee kaksi vuotta siitä kun Jaqu jänis muutti osaksi kanilaumaa. En kadu päivääkään että hänet valitsin, sillä tiedän joka päivä että valinta oli täysin oikea. Jagu asui puolitoista vuotta ulkoana, mutta nyt hän on muuttanut kanilan puolelle. Hänen koppinsa on yksi kanilan keskeisin, ja sopii kanille joka haluaa olla esillä ja nähdä mitä ympärillä tapahtuu. Samassa kopissa on asunut aiemmin jo edes menneet belgianjänis Stig ja rakas esteristeytykseni Ra. Jaqu tuo selvää eloa kanilaan, todella hyvällä tavalla!

Jaqu oli kameran edessä syyskuun lopussa, hieman ennen kuin ruska saapui. Jaqun kanssa ulkoilu ja vapaana olo on sujunut aina niin kuin pitääkin. Hän pysyy lähelläni, tulee luokse ja kuuntelee tarvittaessa minua. Kuvien ottoaikaan Jaqu oli juuri aloittamassa karvanvaihtoa, joka kesti yllättävän pitkään. Nyt tilalla on uusi upea turkki! Ajattelimme suunnata Jaqun kanssa helmikuussa pidettävään LU näyttelyyn, jännä nähdä mitä tuomari sanoo hänestä!

Jaqu










Lokakuun puolessa välissä, ruskan aikaan otin Sincon kuvattavaksi. Valokuvaaminen tapahtui tutussa ympäristössä, eli kanilan vieressä olevalla nurmikko alueella. Sinco sai mennä hurjan vapaasti ja tutkia ympäristöä. Hän kuunteli ja tuli aina takaisin jos meni liian kauas. Hurjan nerokas pikkujänis!

Sincon kanssa olemme aloittaneet pienesti estehyppyuraa. Mutta koska syksy on ollut minulle hurjan ohjelmarikas, en ole kuin ihan muutaman kerran ehtinyt treenata hänen kanssaan. Sinco on onneksi oppinut nopeasti ja nyt joulukuun alussa me kävimme ensimmäisen kerran kilpailemassa helppoa suoraa! Kilpailupaikalla otin hänet jo hyvissä ajoin tutustumaan uuteen ympäristöön ja lämmittelimme siinä samalla. Sinco oli varsin reipas ja hän hyppäsi 4+1 radan! Todella hyvä tulos ensikertalaiselle, joka oli myös tuolloin ensimmäistä kertaa sisällä. Nyt vain lisää treeniä ja olemme valmiita ensi kevään estekilpailuihin!

Lavella's Rainbow Road "Sinco"






 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni