maanantai 15. tammikuuta 2018

Nonjans Lady of the Rain "Reine"


Reine syntyi 10. tammikuuta 2013 Ruotsissa. Seitsemän viikkoa sen jälkeen Reine ja valkokorvainen kääpiöluppa uros Dim, matkustivat mukanani Suomeen. He olivat Suomen ensimmäiset valkokorvat.

Toisin kuin Dimillä, Reinen kuvio näkyi selvästi ja se kiehtoi monia. Tietysti hyvin suuresti myös minua. Olen aina pitänyt Reineä yhtenä kauneimpana kaninani. Sen lisäksi, että hänellä on todella kaunis väritys, Reinellä on myös hurjan sirot jalat sekä kaunis kapea pää.

Mutta kuka oikeasti on tämä hurjan kaunis kani?


Tullessaan Reine oli jo hurjan reipas, mutta omalla tavallaan myös ujo. Tästä pienestä ja hyvin viattoman oloisesta karvapallerosta kasvoi lopulta hyvin äkkipikainen ja herkästi tulistuva sielu. Ensimmäisen kerran tulisuuden Reine näytti varhaisessa murrosiässään, kun hän asui vielä sisällä talossamme. Olin leikkaamassa yhden huoneen lattialla Dimin kynsiä, kun ympärillä uteliaana pyörivä Reine ei meinannut antaa hetken rauhaa. Työnsin häntä kädellä monta kertaa sivuun, tuloksetta. Lopulta työnsin kanin paimentavammin, tietämättä mitä siitä voisi seurata. Kuviteltaa itsenne työntämässä kädellä kania kauemmas ja kun kätenne on palaamassa lähtöasentoon sitä seuraa  kani hampaat ojossa. Varsinainen jojo efekti, joka tapahtui parissa sekunnissa. Silloin Reine ilmaisi ensimmäisen kerran, että häntä ei pomoteta. 

Voisi kuvitella, että tällainen kani on hyvin hankala hoidettava. Reine ei kuitenkaan ole ollut koskaan vihainen tai hyökkäävä ihmistä kohtaan. Paitsi tietysti silloin jos teet äkkinäisen ja uhkaavan liikkee, sen välttäminen opittiin jo varhain. 
Ihmistä kohtaan Reine on hyvin utelias ja seuraa hakeva. Hän on kaneistani se, joka antaa parhaiten käsitellä. 
Kaiken kaikkiaan Reinessä on yllättävän hyvin hyviä lemmikkikanin piirteitä. Hyvä lemmikkikani on seurallinen, se antaa käsitellä, mutta osaa sanoa, jos on jotain sanottavaa.

Reine estekanina



Reine on sukunsa puolesta esteristeytys. Kauempana hänen isänsä suvusta löytyy tanskalaista kääpiöluppaa ja sitä kautta hän on myös perinyt kuvionsa. Koska molemmat vanhemmat olivat pärjänneet esteillä, lähdimme myös Reinen kanssa kokeilemaan lajia. Hän oivalsi sen hyvin nopeasti ja pian olikin jo ensimmäiset kilpailut edessä! Kilpailin Reinen kanssa 2013 kesällä, mutta sen jälkeen jätimme lajin. Reine kyllä osasi hypätä, mutta hänen tasonsa ei ollut keskivaikeaa korkeampana. Saatan kuitenkin aina joskus ottaa kotona Reinen hyppimään pieniä esteitä aktiviteettina.

Hyvä emä poikasille, huono kaveri toiselle kanille


Reine sai ensimmäisen poikueensa syyskuun lopussa 2013. Siihen syntyi seitsemän poikasta, joista kuusi selvisi ensimmäisestä viikosta. Kaikki kuusi poikasta olivat valkokorvaisia ja näin ollen Suomeen oltiin saatu hieman lisää valkokorvaisia kaneja! Jätin kyseisestä poikueesta yhden naaraan kasvatusta varten. Pingu oli perinyt mitä parhaat piirteet vanhemmiltaan Reineltä ja Dimiltä. Lopulta jouduin kuitenkin sijoittamaan Pingun toiseen kotiin, sillä Reinelle ei vain ollut ok se, että hänen reviirillään asuu myös toinen kani.
Toisen poikueen Reine sai 2014 keväällä. Poikasia syntyi kuusi, joista neljä valkokorvaisia. Jälleen jätin yhden naaraan kotiin, jota jälleen Reine alkoi pomottamaan. Lopulta päädyin myymään tämänkin Reinen poikasen. Ramora pääsi hyvään kotiin, jossa hän osallistui myös kasvatukseen yhden poikueen voimin.
Reine on tykännyt aina asua yksin ja sen mahdollisuuden olen hänelle myös antanut.

Kanilassa Reinelle sukua olevia kaneja asuu tällä hetkellä yksi. Kuuta on Reinen lapsenlapsenlapsen lapsi.

Uusi koti Reinelle?


Olin ostanut Reinen kasvatusta varten ja toisen poikueen jälkeen hänen osansa kasvatuksessa päättyi. On hyvin tavanomasta, että etsin kasvatuksesta pois jääville kaneille lemmikkikodit ja näin päädyin tekemään myös Reinen kohdalla. Laitoin hänet 2015 myyntiin. Ostaja ehdokkaat olivat todella onnettomia, mutta lopulta rärppäsi. Reineä käytiin katsomassa ja häneen ihastuttiin. Varmaa muuttopäivää ei kuitenkaan tiedetty ja lopulta viikot muuttuivat useiksi kuukausiksi. Lopulta muuttopäivä varmistui, kuukausien odotuksen jälkeen. Viikkoa ennen kodinvaihtoa, Reinen koti ilmoitti, että he eivät otakkaan Reineä. 
Reine oli tuolloin reilu kolme vuotias. Kani joka ei sietänyt muita kaneja ja otti turhaa stressiä jokaisesta ympärillään pörräävästä kanista. Olin onnettomassa tilanteessa. Päätin antaa asialle aikaa, Reine saisi asua luonani, kunnes jotain keksittäisiin.


Eläkepäivien viettoa


Matkan varrella on ollut ylä ja alamäkiä. Välillä olen ollut hyvin valmis lopettamaan Reinen, sillä sen stressaaminen muista kaneista on ollut hyvin surullista katseltavaa. Aika on kuitenkin se, mitä monissa asioissa tavitaan ja niin myös tässä kohtaa, tilanne ratkesi omalla painollaan. Nykyisin Reine ei enää ota niin herkästi nokkiinsa muiden kanien olemassa olosta, hän on omalla tavallaan löytänyt lopulta sen oman paikan yhdyskunnasta. Sanoisin, että hänestä on tulossa myös vähitellen vanha. 

Reine  on kani, joka elää hyvin erityisessä asemassa kanilassani. Hän on kasvatuksessa ollut kani, jota en ole halunnut jättää lemmikkikanikseni, mutta täällä hän silti on. Ja tulee muuten olemaan ihan loppuun asti!


sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Nimien pohdintaa ja kolme viikkoa ikää

Tänään otin ensimmäiset ulkokuvat poikasista. Sää oli todella harmaa, niin kuin eilen, mutta onneksi maassa on pieni lumi/kuura kerros tuomassa valoa. Tattiksen poikanen on alkanut jo valloittaa kopin keskikerrosta. Teresan poikaset nukkuvat edelleen paljon, mutta tekevät varsinkin ruoka-aikoina tutkimusmatkoja kopissa. Kaikki poikaset ovat alkaneet myös maistella kiinteää ruokaa, vaikka  tietysti vielä eniten maistuu se äidinmaito.

Poikaset siispä kasvavat hyvää vauhtia. Näin myös Milanin poikaset hänen mahassaan. Nuo poikaset tulevat syntymään samaan koppi missä asuu myös Gia, Teresa, Tatti ja heidän viisi poikasta. Onneksi tuossa kopissa on kolme eri kerrosta, joita voi hieman rajailla. Minulla ei ole ollut aiemmin samassa kopissa eri-ikäisiä poikasia, usealta eri emältä. Tietysti hieman jännittää miten tämä onnistuu, mutta jos rajaan Milanin keskikerrokseen synnytyksen ajaksi ja muut kanit alimpaan, uskon tämän onnistuvan mutkitta. Lisäki Tattiksen ja Teresan poikaset saavat jäädä alimpaan kerrokseen siksi aikaa, että Milanin poikaset ehtivät kasvaa tarpeeksi.

Olen myös miettinyt poikasten nimiä ja päädyin siihen, että julkaisen ne tänään!
Tattiksen poikasen nimen päätin jo hänen syntyessään. Red Kangaroo eli punakenguru. Sopii erityisen hyvin hänen ulkonäköön, toivotaan nimen enteilevän myös hienoja kenguru ominaisuuksia.
Teresan poikasten nimet tulevat Pokémonista. Vuoden vaihteen aikoihin Netflixiin ilmeistyi Pokémonin ensimmäistä tuotantokautta, jota olen aina välillä nostalgioissa katsellut. Jaksoilla on aina vähän väliä hyviä nimiä ja sieltä lähdin bongailemaan hupaisia nimiä poikasille. En mennyt ykkös kautta pidemmälle, mutta uskon seuraavista kausista löytyvän myös hyviä nimiä, joita voi kenties tulevaisuudessa hyödyntää.

Tattiksen poikanen

Lavella's Red Kangaroo, naaras


Teresan poikaset

Lavella's The Tower of Terror, naaras

 Lavella's The Ninja-Poké Showdown, uros

 Lavella's The Legend of Dratini, naaras

 Lavella's The Volcanic Panic, naaras


maanantai 8. tammikuuta 2018

Kaksi viikkoa maailmassa!

Viikonloppuna Tattiksen poikanen tuli kahden viikon ikään ja samaten tulevat myös Teresan poikaset keskiviikona. Silmät ovat nyt kaikilla auki ja vähitellen he alkavat näyttää enemmän ja enemmän kaneilta! 
Viikonloppuna pidin viimeisen kerran Kuutaa ja Lennaria yhdessä. Koko parin viikon aikana en kertaakaan nähnyt onnistunutta astumista, mutta aika paljon he saivat myös olla keskenään. Jos tuuria käy, niin Kuutalle saadaan poikaset kuun vaihteessa. Lisäksi tunnustelin viikonloppuna Milanin mahan ja näyttäisi vihdoin siltä, että poikasia on tulossa. Eihän siinä kuin viisi kuukautta mennyt! 

Aivan tarkkaa päivää en osaa sanoa sille milloin Milanin poikaset ovat syntymässä, mutta arvioisin poikasten koon perusteella noin kaksi viikkoa. Turhautumisen keskellä kirjanpito astutuspäivistä hieman pettänyt. Tärkein kuitenkin, että yhdistelmä on vihdoin onnistunut ja toivotaan sieltä syntyvän usemapi lupaava estekaninalku!

Tattiksen poikanen

punavahvisteinen luonnonpunainen, naaras



Teresan poikaset

luonnonpunainen viittakuvio, uros
musta otter, naaras
musta otter viittakuvio, naaras
musta otter viittakuvio, naaras



keskiviikko 3. tammikuuta 2018

Poikaset esittelyssä!

Tässä he nyt ovat; Tattiksen poikanen ja Teresan poikaset! Tällä viikolla he tulivat viikon ikään. Tattiksen poikanen oli nyt illalla avannut silmänsä ja lähipäivinä myös Teresan poikaset availevat silmiään. Näiden kahden poikueen yhteiselo samassa pesässä, kahden emän hoitamana on toiminut todella hyvin. Maidon saannista ei ainakaan ole pulaa!

Tänään otin poikaset ensimmäistä kertaa kuvattavaksi ja tarkastelin heitä hieman paremmin. Kovin naarasvoittoisesti mennään, sillä Teresalta löytyy vain yksi uros ja loput kolme ovat naaraita. Lisäksi Tattiksen ainokainen on myöskin naaras. 
Lisäksi Teresan poikue paljasti mitä iloisimman yllätyksen Jaqusta, tuo minun belgianjänisurokseni kantaa mustaa tania! Teresan ja Jaqun yhdistelmästä suvun perusteella olisi pitänyt tulla pelkkää luonnonpunaista, mutta koska suvussa onkin mustaa tania, saimmekin luonnonpunaisen lisäksi mustaa otteria/tania!

Vielä syksyllä Teresan poikueesta löytyi useampi kiinnostunut, mutta koska poikasten syntymän kanssa kesti ja yhden kiinnostuneen ostajan suunnitelmat menivät uusiksi, kyseisestä poikueesta yksi tai kaksi naaras poikasta voisi olla koteja vailla. Kanilan kotisivuilla on hieman lisää tietoa poikueesta ja vanhemmista. Jos olet kiinnostunut, ota ihmeessä yhteyttä. Poikaset kasvavat vauhdilla ja pian he ovat jo sen ikäisiä, että kiinnostuneet pääsevät heitä katsomaan luoksemme!

Tattiksen poikanen

punavahvisteinen luonnonharmaa, naaras




Teresan poikaset

musta otter, naaras & luonnonpunainen viittakuvio, uros

musta otter viittakuvio naaraat



tiistai 2. tammikuuta 2018

Arvonnan tulokset ja valjaita myynnissä!

Nyt on aika julkaista järjestämäni arvonnan tulokset. Arvontaan pystyi osallistumaan joko täällä blogin puolella tai instagramissa. Tähän arvontaan osallistui yhteensä 158 ihmistä, mikä on todella paljon!

1. valjaat + hihna @impressionshk
2. valjaat @theblack.mist_
3. Opas kanien maailmaan @noorapeura
4. kaninherkkuja @saaranpuput

Suuret onnittelut kaikille voittajille! Otan teihin yhteyttä henkilökohtaisesti ja lähetän palkinnot tulemaan.

Kiitos vielä kaikille osallistuneille. Koska tämä arvonta oli näin suosittu, tulen järjestämään sellaisen varmasti vielä uudestaan!

---

Monet ovat varmasti huomanneet, että olen syksyn aikana innostunut taas valjaiden teosta. Olen niitä lähinnä myynyt estekilpailuissa, mutta nyt olen saanut myös joitain valjaita nettiin myyntiin!



 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni