keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Belgialainen Hector

Viikko sitten saavuimme kotiin Belgiasta mukanamme belgianjänis Hector. Yksi pitkäaikaisimmista haaveistani on täyttynyt, luonani asuu aito belgianjänis. Melkein kymmenen vuotta sitten luokseni muutti ensimmäinen musta tan belgianjänis, ruotsalainen Stig-papa. Sen jälkeen olen päässyt tutustumaan moniin erilaisiin belgianjäniksiin ja niiden risteytyksiin. Melko aikaisessa vaiheessa tajusin sen, että nämä jänikset eivät ole niitä belgianjäniksiä joita ihailin jo lapsena kirjaston kirjoista. Pohjoismaiset ja saksalaiset belgianjänikset ovat erilaisia. Nykyään näkee paljon raskasrakenteisia yksilöitä, jotka ovat kaukana sirosta jäniksestä. Jos siroutta löytyy, ne jänikset ovat taas herkästi hyvin pieniä, vain kolmekiloisia...
Kuusi vuotta sitten kaverini toi Hollannista belgianjäniksen, Benkun johon pääsin myöhemmin tutustumaan ja ihastumaan. Silloin havahduin, että aitoja belgianjäniksiä voi löytää vielä Euroopasta! Kauneimmat jänikset löytyvät ehdottomasti nykyään Kanadasta. Heidän belgianjäniksiin ei ole risteytetty muita rotuja ja heiltä löytyy useampaa hyvää jänislinjaa. Kanada kuitenkin saisi odottaa, sillä laitoin tähtäimeen belgianjäniksen löytämisen Euroopasta. Muutama vuosi sitten tutustuin Jaqu-jänikseem Norjassa ja hän muutti luokseni Suomeen. Tämä hollantilaisen ja norjalaisen belgianjäniksen jälkeläinen nosti jälleen vanhan haaveen pintaan. 

Viime syksynä pohdimme kaverin kanssa minne seuraavana keväänä tehtäisi reppureissu. Kohdemaaksi valikoitui Hollanti ja Belgia, joissa emme olleet vielä päässeet vierailemaan. Jänis haaveet pomppasivat pinnalle ja silloin  totesin että paluumatkalle otetaan yksi belgianjänis mukaan. Sen jälkeen alkoikin kasvattajien etsintä ja lopulta viestittelin kahden hyvän belgianjäniskasvattajan kanssa. Toinen hollantilainen ja toinen belgialainen kasvattaja. Lopulta päädyin Belgiassa, Brysselin lähellä asuvaan kasvattajaan. Hänen ajattelutapansa ja suhtautumisensa jäniksiin teki vaikutuksen. 

Mutkitta ei selvitty, sillä hieman ennen reissua kaverini ilmoitti ettei tähän saumaan voikkaan lähteä reissuun. Matkan peruminen, kaninhaun peruminen...ei, se ei todellakaan olisi tullut kyseeseen! Tämä ropleema ratkesi onneksi lopulta ja sain pikkusiskoni Sagan lähtemaan kanssani reissuun. 
Reissun aloitimme Hollannista, jossa keskityimme ihan vain lomalla olemiseen. Muutaman päivän jälkeen otimme Amsterdamista junan Brysseliin. Illaksi oltiin sovittu vierailu belgialaisen kasvattajan luona.
Jeremyn ja Hemeryckin paikka oli upea! Heiltä löytyi belgianjänisten lisäksi tomera koira, monen värisiä ankkoja, erilaisia rotukanoja ja arabianhevosia. Eläimet asuivat hyvissä tiloissa ja jo alusta lähtien kävi selväksi että niistä välitetään paljon. 
Belgianjäniksiä Jeremyllä oli noi kymmenen. Pohjoismaisena kasvattajana määrä tuntuu pieneltä, sillä olen tottunut siihen että monilla hyvillä kasvattajilla on paljon kaneja. Toin hämmennykseni esille ja Jeremy kertoi, että heillä on belgianjäniskasvattajien kesken se perjaate että panostetaan laatuun, ei määrään. Satoja kaneja on turkis- ja lihakanikasvattajilla, ei belgianjäniskasvattajilla. Hän sanoi myös sen mitä itse monesti sanon belgainjäniksistä; ne eivät ole perinteisiä kaneja, belgianjänikset ovat jotain täysin omaansa. Sain paljon hyviä vinkkejä ja oli ylipäätään todella upeaa päästä juttelemaan monia vuosia belgianjäniksiä kasvattaneen kasvattajan kanssa.

Rupattelun ohessa tuli tietysti katseltua ja käpälöityä jäniksiä. Kaikki yksilöt olivat kyllä todella hienoja ja huomasi että kasvatuksessa on tehty paljon oikeita valintoja. Lopulta olin ihastunut yhteen naaraaseen ja yhteen urokseen. Hemeryck jo siinä kohtaa totesi, että mitä jos ottaisin molemmat. Olisipa se ollut mahdollista! Näiden kahden jänön väliltä valitsi Hector nimisen uroksen. Hän oli Jeremyn mukaan todella hyvä valinta, hyvä yksilö Suomeen. Sen lisäksi että urokset ovat luonteeltaan sopivia lemmikiksi, niitä on myös helppo käyttää kasvatukseen.
Lento ja kotimatka suvuivat rauhallisesti. Hectorin kotiutuminen on lähtenyt hyvin liikkeelle, hän on rohkea ja eloisa poika, upealla ulkonäöllä. Hän on selvästi aito belgianjänis!

Hector











0 kommenttia:

Lähetä kommentti

 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni