keskiviikko 27. lokakuuta 2021

Kanilan nuorimpaa ja vanhimpaa

Vihdoin olen saanut kaikki aiemmin syksyllä otetut yli sata kuvaa käsiteltyä. Aiemmassa postauksessa oli hieman esimakua. Julkaisen loput kuvat tässä ja seuraavassa postauksessa, eli näistä tulee hyvin isoja kuvapostauksia. 

Ensimmäisissä kuvissa seikkailee tänä keväänä syntynyt Majse. Hän on perjaatteessa puhdas belgianjänis, sillä isä on puhdasrotuinen ja emä 75%. Hän on hyvin perinyt kummaltakin vanhemmaltaan siron rakenteen, mutta myös ihanan ja lempeän luonteen. Oli hurjan helppo olla hänen kanssaan ulkona, kun Majse pysyi koko ajan lähettyvillä ja kävi aina välillä hakemassa rapsutuksia luotani. Hän on osoittautunut myös taitavaksi estejänikseksi, ja innolla odotan kuinka korkealle hän oikein rataluokissa vielä pääsee!

Toisena kameran edessä musta tan belgianjänis Damina, joka on yksi tänä vuonna syntyneistä belgianjäniksistä ja kotiin kasvamaan jäänyt neiti. Hänen kanssaan oltiin aluksi ulkoilemassa samassa paikassa, missä Majsen kuvat on otettu, mutta juuri tuolloin viereistä peltoa kynnettiin ja jänis koki sen pelottavana asiana. Siirryimme suosiolla pihatielle, joka oli huomattavasti rauhallisempi paikka. Damina on kasvanut mukavasti, ja hänestä on mielestäni kasvamassa oikein mukava jänis, varsinkin luonteeltaan. Herkästi naaras jänikset voivat olla hieman arvaamattomia, mutta Majsen tapaan Damina on ollut pienestä asti hyvin ystävällinen ja ihmisläheinen. Sanoisin että helposti luettava ja ihmiseen luottava. Olemme suuntaamssa näyttelyihin vielä loppuvuodesta, katsotaan mitä tuomari sanoo Daminan ulkoisista ominaisuuksista.

Viimeisissä kuvissa seikkailee kanilan vanhimmat, eli puolisisarukset Ada ja Mei, he tosiaan täyttävät ensi vuoden alussa 11 vuotta. Kummatkin ovat voineet ikäänsä nähden hyvin. Karvan vaihto tosin koetteli aiemmin syksyllä pikku Meitä ja hän meinasi menehtyä suolilamaan. Yleiskunto myös romahti kyseisen sairastumisen yhteydessä ja otin hänet sisälle asumaan. Onneksi yleiskunto on jälleen palannut, ruoka maistuu ja kaikki tuntuu olevan hyvin. Ada asuu edelleen kanilassa ja ulkoilee muiden kanien tapaan melkein päivittäin. Hieman huomaa hänen olevan uneliaampi, mitä aiemmin, mutta se kuuluu varmasti tuohon ikään. Adalle myös ruoka maistuu hyvin ja on muutenkin voinut ikäänsä nähden mainiosti. Toivotaan, että vanhukset pysyvät virkeinä tulevan talven yli!

 Lavellas Majs "Majse"











Lavellas Kayoa "Damina"





Mountain Magic "Ada"







Lavellas Ch Voodoo Queen "Mei"








keskiviikko 6. lokakuuta 2021

Syksyn tuulahdus

Pientä hiljaiseloa elelty täällä blogin puolella. Jos totta puhutaan syyskuu meni niin hujauksessa, että en edes huomannut, ettei yhtäkään postausta tullut tehtyä tänne blogiin. Kaneja kyllä on tullut kuvattua, mutta ei toivoakaan siitä, että olisi kuvia ehtinyt läpikäymään. Viimeiset viikot ovat menneet täysin opintojen parissa. Onneksi syysloma häämöttää edessä päin! 

Kaneille kuuluu hyvää. Suurin karvanvaihto on kaikilla käynnissä ja pian onkin kesä hyvästelty, ja turkit valmiina talveen. Olen melko ahkerasti käynyt ottamassa uusia kuvia kanilan asukkaista ja ylipäätään hengaillut heidän kanssaan ulkona kun säät ovat vain sen sallineet. Kuvia taitaakin olla tällä hetkellä kevyet parisataa odottamassa läpikäyntiä, käsittelyä ja julkaisua. Voisin uskoa että syyslomalla tarjoutuu vihdoin oiva hetki kuvien laittoon. Toivottavasti ruskaa myös riittää siihen asti, sillä paras hetki ottaa syyskuvia on juuri nyt. Joka vuosi yllättää se kuinka nopeasti syksyinen värikirjo on poissa ja sitten nautitaankin hieman harmaammista sävyistä useampi kuukausi. 

Alla olevat kuvat on otettu syyskuun alussa, kun vielä vihreän sävyjä riitti. Löydettiin kanien kanssa uusi kuvaus- ja hengailupaikka. Tuolla on tullut melkein kaikkien kanien kanssa käytyä. Ensimmäiset kuvat ovat Kongosta, joka on muuten kilpailuradoilla pärjännyt upeasti tänä vuonna. Ei enää montaa luokkanousupistettä niin hän on kaikissa eliitin luokissa! Toisena kuvissa on Kongon hurmaava poika Jeppe, joka on kyllä valloittanut sydämeni lempeällä luonteellaan. Metsäretkellä hän oli niin iloinen ja teki upeita iloloikkia, olisipa ollut puhelin mukana niin kuvien lisäksi olisi saanut hauskoja videoita. Viimeisessä kuvasarjassa on Jepen emä Modig. Herttainen ja ystävällinen neiti, jolla on kuitenkin niin yllättävän kova ja päättävinen tahto. Hän ei lähde syömään iltapellettejään ilman, että on saanut aina ensin kunnon iltarapsutukset. Ihana Modig!

Seuraavassa postauksessa vähän nuorten belgianjänisten kuulumisia. 


Lavellas Bring On The Thunder "Kongo"








Lavellas Jewfro "Jeppe"









Sundahls Modig "Modig"












 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni