Vihdoin olen saanut kaikki aiemmin syksyllä otetut yli sata kuvaa käsiteltyä. Aiemmassa postauksessa oli hieman esimakua. Julkaisen loput kuvat tässä ja seuraavassa postauksessa, eli näistä tulee hyvin isoja kuvapostauksia.
Ensimmäisissä kuvissa seikkailee tänä keväänä syntynyt Majse. Hän on perjaatteessa puhdas belgianjänis, sillä isä on puhdasrotuinen ja emä 75%. Hän on hyvin perinyt kummaltakin vanhemmaltaan siron rakenteen, mutta myös ihanan ja lempeän luonteen. Oli hurjan helppo olla hänen kanssaan ulkona, kun Majse pysyi koko ajan lähettyvillä ja kävi aina välillä hakemassa rapsutuksia luotani. Hän on osoittautunut myös taitavaksi estejänikseksi, ja innolla odotan kuinka korkealle hän oikein rataluokissa vielä pääsee!
Toisena kameran edessä musta tan belgianjänis Damina, joka on yksi tänä vuonna syntyneistä belgianjäniksistä ja kotiin kasvamaan jäänyt neiti. Hänen kanssaan oltiin aluksi ulkoilemassa samassa paikassa, missä Majsen kuvat on otettu, mutta juuri tuolloin viereistä peltoa kynnettiin ja jänis koki sen pelottavana asiana. Siirryimme suosiolla pihatielle, joka oli huomattavasti rauhallisempi paikka. Damina on kasvanut mukavasti, ja hänestä on mielestäni kasvamassa oikein mukava jänis, varsinkin luonteeltaan. Herkästi naaras jänikset voivat olla hieman arvaamattomia, mutta Majsen tapaan Damina on ollut pienestä asti hyvin ystävällinen ja ihmisläheinen. Sanoisin että helposti luettava ja ihmiseen luottava. Olemme suuntaamssa näyttelyihin vielä loppuvuodesta, katsotaan mitä tuomari sanoo Daminan ulkoisista ominaisuuksista.
Viimeisissä kuvissa seikkailee kanilan vanhimmat, eli puolisisarukset Ada ja Mei, he tosiaan täyttävät ensi vuoden alussa 11 vuotta. Kummatkin ovat voineet ikäänsä nähden hyvin. Karvan vaihto tosin koetteli aiemmin syksyllä pikku Meitä ja hän meinasi menehtyä suolilamaan. Yleiskunto myös romahti kyseisen sairastumisen yhteydessä ja otin hänet sisälle asumaan. Onneksi yleiskunto on jälleen palannut, ruoka maistuu ja kaikki tuntuu olevan hyvin. Ada asuu edelleen kanilassa ja ulkoilee muiden kanien tapaan melkein päivittäin. Hieman huomaa hänen olevan uneliaampi, mitä aiemmin, mutta se kuuluu varmasti tuohon ikään. Adalle myös ruoka maistuu hyvin ja on muutenkin voinut ikäänsä nähden mainiosti. Toivotaan, että vanhukset pysyvät virkeinä tulevan talven yli!
