torstai 29. maaliskuuta 2018

Hyvästit ja paluu Norjaan

Fiilikset on hieman haikeat, ei voi oikein käsittää sitä kuinka nopeasti aika juoksee. Tänään kävimme Danen kanssa lääkärintarkastuksessa ja hoidimme paperi hommat kuntoon. Nyt pitäisi kaiken olla kunnossa Norjaan paluuta varten. Kerroinkin jo silloin Danen tullessa, että hän tuli luokseni vain astutuskäyttöön, ja kun poikaset ovat maailmassa hän palaa takaisin kotiinsa. Olen iloinen tästä lyhyestä ajasta jonka Dane sai olla täällä. Ja hei, onneksi nämä eivät voi olla hyvästit. Tulen varmasti matkaamaan Norjassa ja näkemään häntä! Dane on todella hieno kani estehyppyä ajatellen ja parhaiten taitojaan hän pääsee näyttämään Norjassa. Toivotaan hänelle suurta menestystä kisaradoille!

Dane ei ole ainoa joka lähtee huomenna. Nimittäin Milanin poikasista Zinnia muuttaa Ruotsiin. Hän on valloittava persoona ja myöskin todella lupaava nuori esteille. Voi miten haluaisin hänet pitää, mutta Zinniaa odottaa ihana koti Ruotsissa ja hän tulee kotiutumaan sinne varmasti hyvin. Päätös Zinnian ja Xanthen välillä oli vaikea, mutta lopulta aika selkeä. Zinnia on luonteeltaan todella rohkea, kun Xanthe vaatii aikaa ja on herkempi persoonana. Kun edessä on ensin matkustaminen ja sitten kotiutuminen täysin uuteen ympäristöön, on päivän selvä että Zinnia on se joka lähtee matkaan. Lisäksi tässä on vähän sama mikä Danenkin kanssa, meren toisella puolella on toistaiseksi vielä paljon paremmat mahdollisuudet kisauralla etenemiseen ja menestymiseen.
Eikä kahta ilman kolmatta. Teresan poikasista Terror muuttaa myös. Hän matkaa etelä Ruotsiin ja on samalla ensimmäinen niille suunnille muuttanut kasvattini. Terror pääsee myös todella mukavaan kotiin ja häntäkin odottaa siellä kotipupuilun lisäksi kisaura!

Huomenna siispä kolme kania vähemmän, mutta onneksi on olemassa sosiaalinen media. Sentään on mahdollisuus seurata kasvua ja kuulla kuulumisia. Ilman sitä tuntuisi super haikealta.

Lavella's Wolfgang



Lavella's Zinnia



Lavella's Xanthe




Tässä tulee myös ensimmäinen kuva Lynan ja Danen jälkeläisistä! Viikonloppuna tulee yksittäiskuvat heistä. Sukupuoli jakauma on kolme urosta ja kaksi naarasta. Värien puolesta löytyy kaksi mustaa, kaksi ruskeaasiamsoopeli viittakuviota ja yksi luonnonkeltainen viittakuvio.
Heistä ei ole tullut tähän mennessä yhtäkään kyselyä. Se on minusta todella harmi. Tietysti tästä jää kotiin poikasia, mutta mielelläni myisin myös muille. Kyseessä on hyvin mukava poikue estehyppyä ajatellen.
Tuntuu siltä, että viruksen rantauduttua Suomeen aktiivisuus kaniestehypyn puolella on kadonnut hyvin paljolti. Tämä näkyy myös siinä, että estekaneja ei enää kysellä, vaan lähestulkoon pelkästään kotikaneja. Tietysti poikueista myyn kotikaneiksi niitä, jotka siihen hommaan sopivat. Vastaavasti ne hyvät ja lupaavat poikaset haluan kisakoteihin. Kun kisakoteja ei ole Suomessa, ne kodit etsitään silloin muualta. Sinäänsä asia ei haittaa minua, on ilo saada lupaavia kaneja kisattaviksi, mutta Suomen estekani tilanteelle se ei kenties tee kovin hyvää. Jos täällä halutaan ylläpitää harrastusta, se vaatii a) kisaajia b) esteitä hyppääviä kaneja.
Tästä syystä on todella tärkeää laittaa sitä kyselyä, jos on kiinnostunut. Yhdessä pystymme löytämään sen sopivan kilpailukaverin.



keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Maneesikisat Salossa!

Viime sunnuntaina pääsimme starttaamaan ihan kunnolla tämän kisakauden. Luvassa oli hieman isommat kisat, useammalla luokalla ja porukkaa saapui kisaamaan hyvinkin kaukaa. 
Kisat pidettiin tässä lähellä olevalla maneesilla, jossa ollaankin jo muutaman kerran aiemmin kisattu. Paikka on ollut ihanteellinen kisojen pitämiseen ja tallin omistajat todella mukavia.

Multa lähti kisaamaan yhteensä kahdeksan kania. Aamulla auto oli siispä täynä kuljetusbokseja ja esteitä kun starttasimme kohti kisapaikkaa. Olimme Sagan kanssa maneesilla hieman ennen yhdeksää, kannoimme kanit sisälle ja aloitimme radan rakentamisen. Todella pian saapui myös muita kisaajia ja saimme yhteistuumin eliitti ja mini suoran radat pystyy. Puoli kymmeneltä aloitimme hyppäämisen.

Eliitissä mulla oli mukana Dane, Gia ja Loki. Heistä Dane oli edellisen kerran jouluna hypännyt, mutta Lokille ja Gialle kisalomaa oli jo kertynytkin lähes puolivuotta.
Dane kilpaili sunnuntaina ensimmäistä kertaa eliitti suoralla. Oli todella hauska päästä kisaamaan hänen kanssaan. Edellisestä kerrasta oli jo todella paljon aikaa, ja silloin hän vasta aloitti kisauraa. Jo lämmitellessä Danea, huomasin hänen olevan todella kivassa hyppykunnossa. Kevyitä ja ilmavia hyppyjä. Sama meno jatkui radalla ja tulokseksi saatiin 2+2 rata. Tämä tulos riitti myös eliitiin ykkös sijaan! Uskomatonta!
Gia ja Loki olivat hieman jähmeisiä ensimmäisellä kierroksella, mutta toiselle kierrokselle löytyikin jo energiaa ja hienoja hyppyjä. Toisen kierroksen Loki hyppäsi kolmella ja Gia kahdella virheellä.

Eliitin jälkeen siirrtyin tuomaroimaan mini suoraa. Oli mukavaa tuomaroida pitkästä aikaa, sillä edellisestä kerrasta onkin päässyt kulumaan jo tovi! Minissä hyppäsi monta lupaava ensikertalaista, joita tulemme varmasti näkemään lisää kisaradoilla.

Vaikea suora hypättiin minin kanssa samaan aikaan, eli sitä en päässyt seuraamaan. Tämän jälkeen aloitettiin keskivaikea suora, jossa minulta hyppäsi Tamara. Keseessä oli Tamaran ensimmöinen keskivaikea suora ja takana yli puolen vuoden tauko. Arvaatte varmasti miten minua jännitti tuleva rata. Onneksi Tamara on varma hyppääjä, hän suoritti 1+0 radan ja saaden klassauksen! Tästä on todellakin hyvä jatkaa hänen kisauraa.

Toiseksi viimeinen luokka oli helppo suora. Siihen minulta osallistui neljä kania, joista kolme tavoitteli viimeisiä klassauspisteitä. Kaikki neljä kania Frida, Tetris, Sugot ja Togur hyppäsivät 0+0 radat ja osoittivat olevansa valmiita keskivaikeaan suoraan. Ihania nuoria!

Päivän päätti pituushyppy, eliittinä ja normaalina. Olin ilmoittanut eliitti pituuteen Lokin ja normi pituuteen Danen.
Danen kohdalla en osannut yhtään odottaa miten tulee käymään. Hän nimittäin on hypäänyt vain kaksi kertaa aiemmin pituutta ja kummallakaan kertaa ei ole tajunnut sen ideaa. Tällä kertaa se tajuttiin ja hän hyppäsi upeasti 190cm saakka, voittaen myös luokkansa!
Loki hyppäsi 180cm asti, mikä on oikein hyvä tulos lomailun jäljiltä.

Tämä oli todella mukava kisapäivä. Tästä on mielestäni hyvä jatkaa alkavaa kisakautta. Seuraavana luvassa sisäkisat Hämeenlinnassa ja siitä sitten vähitellen alkaa kunnolla ulkokausi!


















sunnuntai 25. maaliskuuta 2018

Mellin poikaset ja pikku nakupupu

Eilen Mellin poikaset saavuttivat kolmen viikon iän! Saara lähetti minulle jälleen uusimmat kasvukuvat, ja kyllä he niin mainioilta näytävät. Poikaset ovat kasvaneet jälleen todella hyvin, mutta yksi yllätys sattui myös mukaan tähän viikkoon. Yhtenä päivänä sain viestiä, yksi poikasista oli alkanut tiputtamaan karvaa, hänestä oli tulossa naku. Onneksi mitään vaarallisen peruuttamatonta ei ole kyseessä, vaan ihan vain ravinteitten puutostila. Varsinkin nuoret rex-turkkiset reagoivat todella herkästi, jos heillä esiintyy esim. proteiinin puutosta. Tämä kuitenkin korjaantuu ajan kanssa ja tietysti ylläpitämällä monipuolista ruokintaa.

Yleisesti sanottuna, koskaan en voi olla painottamatta liikaa sitä, kuinka paljon poikaset ja emä tarvitsevat ravintoa. Imettävä emä tarvitsee luonnollisesti hyvin paljon energiaa poikasten hoitoon, ja ravintoa rasituksesta palautumiseen. Tämä sama koskee myös poikasia, vaikka he ovatkin niin kovin pieniä. Kaninpoikaset kasvavat aivan käsittämätöntä vauhtia, kasvu vie energiaa ja tästä syystä ruokinta on oltava kunnossa. 
Pelletistä ja poikuekoosta riippuen olen suosinut 4-14dl annostusta päivässä. Useasti jos ruokinnassa on vikaa, se näkyy kyllä jossain kohtaa, jollain tavalla ja pahimillaan poikas kuolleisuutena. 

Ensi viikolla olemme vihdoin Suvin kanssa menossa katsomaan poikasia! Samalla otetaan uusimmat kuvat ja katsotaan jos jotain video klippejäkin ehdittäisiin nappaamaan. On todella mielenkiintoista päästä vihdoin katsomaan poikasia ja samalla saa paremmin käsitystä siitä millaisia nämä poikaset oikein ovat.

Täältä kotipuolesta on myös poikasuutisia, nimittäin Lyna synnytti keskiviikko-torstai yönä viisi poikasta! Heidän joukossaan on kolme urosta ja kaksi naarasta, eli ihanaa vihdoin meillä on usempi uros kasvamassa. Lyna x Dane poikasten kuulumisia saadaan lisää tulevalla viikolla. Lisäksi saadaan myös muita kanila kuulumisia, sillä koulujen ennakkotehtävien palautus on tulevalla viikolla ja sitten on vihdoin tämä raskas (stressiäkin aiheuttanut) taakka harteilta pois!








lauantai 17. maaliskuuta 2018

Mellin poikaset kaksi viikkoa!

Tänään Mellin poikaset tulivat kahden viikon ikään! He kasvavat hyvin ja silmätkin kaikilta auenneet. Sain tänään uudet kasvukuvat, ja voi että he ovat suloisen näköisiä! Rex-turkki ja nämä kirjavat kuviot tekevät heistä niin kovin persoonallisen näköisiä! 
Vielä muutama viikko, niin pääsen vierailemaan heidän luonaan ja saamme tietää heidän sukupuolet! Mitä veikkaatte, onko uros vai naaras voittoinen? Vaiko tasaisesti kumpaakin sukupuolta?

Kanilalle odotetaan ensi viikoksi syntyvän ainakin Lynan poikue! Hän oli kyllä jo tänään sen näköinen, että hieman tukalaa tekee ison mahan kanssa. Ihanaa saada Milani poikueen lisäksi myös tämä toinen lupaava esteristeytyspoikue! Loppukesäksi löytyykin sitten useampi lupaava hyppääjä kisaradoille.
Kuutan kohdalla en ole varma onko poikasia nyt tulossa vai ei. Joku heidän aitauksessa on tehnyt pesää, mutta asialla on voinut myös olla Vitani tai Efy. Vitanin sulhanen Lennar kävi meillä varuiksi vierailulla, eli jos ei aiemmin tärpännyt niin toivotaan nyt onnistuneen! 

Kuka Mellin poikasista on sinun suosikkisi?

Postauksen kuvat Saara M.









lauantai 10. maaliskuuta 2018

Yhteistyöpoikue Melli x Maukka!

Täältä blogista onkin jo vähän saanut lukea tästä Melin ja Maukan poikueesta, mutta tuodaan se nyt ihan kunnolla esille. 
Kyseessä on tosiaan yhteistyöpoikue, jossa olen kasvattajana mukana. Maukka syntyi viime keväänä sijoituskodissa Suvin luona. Vuoden aikana Maukasta on kasvanut hurjan komea ja hyvä luonteinen uros kani. En ollenkaan ihmettele, että tuollaisen kanin kohdalla alkaa miettimään mitä jos sukua jatkaisi. Suvi oli minuun jo kesällä yhteydessä, jos Maukalle löytyisi sopiva naaras ja pistin asian korvan taakse. 
Kun syksy alkoi tulla ja kevään poikueita piti tosissaan alkaa miettiä, aloin myös työstämään tätä asiaa. Yhtenä päivänä muistin Jasminilla syntyneet rex-turkkiset. Yhden niistä hän oli sijoittanut Saaralle, jolla jo ennestään oli minulta myös kaneja. Näin laitoin Saaralle viestiä ja annoin hänen pohtia asiaa. Minun ja Suvin iloksi Saara lähti mukaan poikueen toteutukseen. Näin lähti aluilleen tämä yhteistyöpoikue.

Kanin tai minkä tahansa eläimen jälkikasvusta on aina todella suuri vastuu. Olen halunnut suosia näitä sijoitus-/yhteistyöpoikueita, sillä se antaa mahdollisuuden kokea kaninpoikaset. Mutta kuitenkin niin, että kasvattaja on mukana auttamassa ja tukemassa. Minusta on paljon parempi lähteä kokemaan kaninpoikaset niin, ettei tarvitse olla asian kanssa yksin. Kaninpoikaset ovat hurjan opettava kokemus, jo pelkästää astutus, synnytys ja kasvu. Asiaan kuitenkin liittyy myös paljon muuta mm. se elinikäinen vastuu poikasista ja sitten se haastavin, sopivien kotien löytäminen ei kotiin jääville poikasille. 

Yhtenä suurimpana tavoitteena sijoitus-/yhteistypoikueissa on jakaa omaa kanitietoisuutta, mutta myös opettaa vastuullista kanikasvatusta käytännön kautta. 

Tähän mennessä Mellin ja Maukan poikueen kanssa on mennyt hyvin mukavasti. Olen myös ollut todella iloinen siitä, että Saara kysyy aina jos on kysyttävää poikasiin liittyen. Vaikka jaan koko ajan ajankohtaisesti perustietoa, saattaa joskus jäädä jotain pientä mainitsematta. Siksi on hyvä, kun kysytään.

Poikaset tulivat tänään viikon ikään, eli ensimmäisestä viikosta on selvitty hienosti! Melli hoitaa hyvin poikasia ja muksut kasvavat tietysti kovaa vauhtia. Tänään sain myös ensimmäisiä kunnon kuvia ja voi juku siellä tosiaan on kasvamassa mitä hienointa porukkaa!
Silloin kun poikaset syntyivät sain heistä yhden kuvan, jota katsoessani olin aivan varma joukossa olevan ruskeaa, mutta nyt on pakko perua sanani. Tämän päiväisten kuvien pohjalta siellä ei kyllä ole ruskeaa. Yksi voi olla egerni, mutta muuten mustaa ja mustaa otteria + valkokorvaa ja viittakuviota. Lisäksi minua hämää vielä nuo kaikkein valkeimmat poikaset, sillä he olivat myös kovin vaaleita kuvioiltaan syntyessään, eli olisivatko he kuitenkin syvän sinisiä? Noh, tämä asia ratkeaa varmasti poikasten kasvaessa lisää! Yksi mikä on hyvin varmaa, rex-turkkia löytyy ja paljon!

Sukupuolia emme vielä tiedä ja niitä katsomme sitten kun käyn ensimmäisen kerran poikasia katsomassa. Eli muutama viikko vielä odotetaan poikasten kasvavan ja sitten pääsen katsomaan heitä.

Poikasten kasvua voi seurata myös Saaran instagramissa @jumpbunnies!

Postauksen kuvat Saara M.


musta valkokorva & musta/sininen kirjava
musta otter valkokorva & musta
musta/sininen kirjava & musta otter valkokorva
sininen/egern valkokorva




 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni