lauantai 23. heinäkuuta 2016

Norja 9.-16.7 !

Pahoittelen hiljaisuutta, pokemonien metsästys on pitänyt niin kiireisenä. Ei vaan, tuli tosiaan vietettyä viikon loma ja tämän viikon arkeen paluu on ollut hieman kuoppaisempaa.

Pari viikkoa sitten perjantaina pakkailin viimeiset matkatavarat, nukuin vaivaiset muutaman tuntia ja lauantai aamuna hyppäsin neljän aamu bussiin ja suuntasin lentokentälle. Ysin aikaan laskeuduin Osloon, eli Norjaan tuli rantauduttua hetkessä. Tämä hetki ei kestänyt kauaa, sillä lähdettiin Elinan(Brookside kanilan kasvattaja) kanssa lähestulkoon heti kohti Ruotsia. Käytiin viemässä yksi Elinan koirista astutettavaksi Skaraan ja sen jälkeen poikeemassa Alingsåsin kesänäyttelyssä. Noissa näyttelyissä kävin viimeks viis vuotta sitten ja se oli yks huikeimmista näyttelyviikonlopuista koskaan! Nyt meno oli vähän muuttunut, ovet oli jo näyttelyhalliin kiinni kun tultiin illalla ja porukkaa tuntu olevan hirmu vähän paikalla. Mut siinä kun jutusteltiin ihmisten kanssa, niin valitettavasti vuosi vuodelta on meno mennyt vähän heinompaan suuntaan. Kauaa ei siis paikalla oltu, jatkettiin matkaa Göteborgiin ja siitä takasin Norjaan. Saavuttiin Elinan nykyseen kotikylään Stavsjöhön kahden aikaan ja voitte arvata, että aika pian siitä suuntasin nukkumaan. Lauantai oli ihan hurja repäsy kolmen tunnin yöunilla, lennolla eka Norjaan, tämän jälkeen reipas 800km ajoa Ruotsissa ja Norjassa. Niin ja tietysti valvomista tuli se 24 tuntia siihen päälle.
    Sunnuntaina oli eka kerta pitkästä aikaa, kun sai oikeesti nukkua pitkään, ilman herätystä mihinkään tai sitä perinteistä viikonloppu kankkusta. Kun oltiin rauhassa heräilty suunnattiin Elinan tutuille ruokkimaan ja hoitaan kanit, kun nämä olivat vielä Alingsåsin näyttelyissä. Sen jälkeen käytiin vaeltelemassa ja sain kuvata ja kuvata. Kun oltiin taas kotiuduttu Elina näytti mulle paremmin sen kaneja ja miten niitä hoidetaan. Kasvatuksessa hänellä on kääpiöjäniksiä, kääpiöluppia, pieni saksanluppia ja pari ranskanluppaa. Aloitin siitä aika pian siivoomaan ekaa kanilaa, joita siis löyty perjaateessa kolme. Illalla käytiin vielä saunassa ja meijän seuraksi tuli yksi tuttu suomalainen, jonka luona on tullut joskus käytyä heppailemassa.
   Maanatiana herättiin ajoissa, käytiin kaupassa, suunnattiin taas vaeltelemaan ja käymään tunturissa piipahtaa. Ehittiin just hyvin kotiin takasin, kun alko ukkostaa ja satamaan aivan kaatamalla. Elina suuntasi siitä töihin, mä jatkoin toisen kanilan siivouksen parissa ja sen jälkeen siivosin kämppää ja laitoin ruokaa tulemaan. Lähdettiin vielä illalla vaeltaa yhteen tuttuun paikkaan, kun oli niin nätti ilma ja se kyllä kannatti! Tuli napattua taas aivan sairaan mahtavia kuvia!

  Tiistaina mulla oli tosi kipeä olo, nenä ja hengitystiet oli aivan tukossa. Kanien siivoaminen ei ollu tehnyt asialle yhtään hyvää ja maanatai iltana mulla oli alkanut tulla verta vähän väliä nenästä. Tiistaina nenä vaivat vaan jatku ja suunnattiin käymään Brumunddalissa apteekissa hakee siihen troppeja. Sen jälkeen heitin Elinan töihin ja suuntasin takas majapaikkaani. Jatkoin siivoamista ja sen jälkeen nukuin ja keräsin vaan voimia takas. Ysin aikaa kävin hakemassa Elian duunista ja pääsin tarjoomaan sille mun valmistamaa pöperöä.
  Keskiviikkona oli jo vähän parempi olo. Elina oli lähtenyt jo aamusta hakee sen yhtä koiraa Ruotsista astutuksesta ja me jäätiin toisen koiran Lukaksen kanssa kaksin talolle. Koska olin saanut tiistaina kaikki kanilat siivottua siirryin leikkaamaan kanien kynsiä ja siitä oli pienoinen homma! Tän jälkeen käytiin Lukaksen kanssa lenkillä ja katsomassa paremmin miltä pikkukylä näyttää. Takas tullessa alko satamaan, mut onneksi oli sadetakki matkassa mukana! Muo harmittaa, etten ottanut kyläreissulle mukaan kameraa sillä olis saanut kyllä tosi kivoja kuvia. No, mutta takasin tultua laitoin taas ruokaa ja kattelin telkkua. Elina tuli jossain kohtaa iltaa takasin Kaisan kanssa ja Lukas poitsuna meni ihan sekasin siitä, kun pikkutyty oli ollut muissa miehissä.
  Torstaina herättiin seiskan aikaan ja suunnattiin kohti Lillehammeria, Elina meni kampaajalle ja mä taas kiertelin liikkeitä. Tän jälkeen Elina jätti mut yhden ison sillan parkkikselle, josta Tonje tuli poimimaan mut ja suunnattiin Gjövikiin. Oli aivan sairaan upeeta päästä näkemään Tonjen kaneja ihan kunnolla ja ennen kaikkea omien kasvattien jälkeläisiä! Mutta kanssa kaneja, joiden sukuja tullut mulle tuontien mukana. Päällisteltiin siinä sitten tovi kaneja, hoidettiin ne, laitettiin boksit valmiiksi ja pakattiin auto täyteen kaneja. Kahen aikaan startattiin auto ja lähdettiin kohti Osloa ja siitä Skrettebergiä. Thor Martin ja Tonje oli tosiaan anonut kisat vain sen takia, että ne sais mulle(eli tälle suomi-ihmetykselle) näytettyä millasia niiden paikallisyhdistys kisat on. Kisapaikalla oltiin hieman myöhässä, mutta saatiin aika hyvin siitä neljän jälkeen alotettua eka luokka. Sain olla koko illan virallinen kisakuvaaja ja jossain kohtaa oikeesti mietin, että mitä ihmettä, kun kuvasin vesisateessa hyppiviä kaneja autontakaluukusta, vielä kello ysin aikaa illalla. Kisat saatiin päätökseen joskus siinä kympin yhdentoista välillä, jonka jälkeen oli palkintojen jako. Koska kyseessä oli paikallisyhdistyskisat, noissa palkintojutuissa voi ilmeisesti joustaa ja siksi jokanen oli tuonut palkinnoksi jotain mm. valjaita, herkkuja, käyttötavaroita ja niistä voittajat sai sitten valita mitä ottaa. Musta aivan sairaan makee idea! Muutenkin jäi niin hyvä fiilis noista kisoista, perjaateessa näki paljon samaa mitä meillä Suomessa, mut perjaatteessa taas paljon eroja. Tätä samaa sanoin kanssa Tonjelle, kun se multa kysy miltä kisat tuntu. Paluumatkalla jatksettiin vielä aluksi jutustella, mut kun kello alko lähestyä yhtä niin oikeesti niitä silmäluomia sai pitää väkisin auki! Kun päästiin Tonjelle laitettiin kanit koppeihinsa ja sen jälkeen Tonje heitti mut Elinalle. 
  Perjantaina heräilin ajoissa, kun lähdettiin käymään samoilla Elinan tutuilla missä oli sunnuntaina käyty kaneja hoitamassa ja samalla viemässä tarpeetonta tavaraa kierrätyskeskukseen. Sen jälkeen laitettiin ruokaa ja Elina suuntasi töihin. Jäin koirien kanssa, hoitaa taloa ja pupuilemaan. Norjassa oli ihan sairaan lämmin ton viikon ja tuolloin perjantaina varsinkin. Käytin mahdollisuuden siispä hyväksi ja nappasin aurinkoa samalla kun poimin kaneille pari kottikärryllistä tuoretta. No siinä pihalla häärätessä onnistuin astumaan semi likasen ja paksun naulan päälle. Jalka turposi ja ärräpäitä pääsi muutamat. Iltaan mennessä olin ihan rampa, mutta koska perjantai, oli sitä pakko mennä tsekkaamaan kylän uusi paikallinen baari. Tarkoitus oli mennä yhdelle ja mun ajaa takaisin, mutta norjalaiset oli sen verran innokkaita tarjoamaan, että päädyttiin fiksumpaan kompromissiin, eli Elina ajaa meijät takasin. Kokemuksena tuo ilta oli aivan mahtava, pitää joskus päästä kokeilemaan uusiksi! Norjassa on se hyvä, että siellä baarissa ei saa oikeasti olla räkäkännissä ja örveltää, vaan sitä alkoholia otetaan fiksusti ja pidetään hauskaa. 
   Lauantaina Felix kissa toi mulle jo kuuden aikaan aamulla myyrän sängyn eteen läksiäislahjaksi. Eleenä ihana, mutta mitenkään muuten sitten ei. Myyrä episodin jälkeen jatkoin vielä muutamat tunnit unia, herättyä katottiin mun tavarat kasaan ja suunnattiin jälleen yhdelle Elinan kasvattaja tutulle. Syötiin siellä ja muo siedätettiin jälleen lisää norjankieleen. Aika meni hurjan nopeesti ja aika pian siitä olin jo kentällä. Puolen yön aikaan saavuin kotiin ja voi miten ihanaa oli viikon reissun jälkeen nähdä taas kanit!

Oli todella, todella upea reissu, tuli tehtyä paljon kaikkea, mutta samalla lomailtua! Kuvia mulla on käsiteltävänä nyt tosi pitkäksi aikaa, siksi tähän postaukseen en pahemmin vielä kuvia saa, mutta toivottavasti videokooste alla kattaa vähän tätä kuvattomuuden puutetta. Lisää Norjasta kuvien kanssa tulen vielä kertomaan myöhemmin ja tietysti jossain kohtaa tulee taas kuulumisia täältä kotipuolesta. 


Ps. Väsäsin kuluneella viikolla pikaisen väliäikaisulkoasun, joka toivottavasti saadaan pian vaihdettua parempaan. Mennään nyt kuitenkin hetki tällä, pääasia, että talvilookki on nyt vihdoin blogista poissa!

sunnuntai 3. heinäkuuta 2016

Suunta maailmalle

Viikko enää ja pääsen nauttimaan viikon lomasta. Suunnitteilla on ottaa mahdollisimman rennosti, valokuvata, pupuilla, nähdä ihmisiä ja nukkua univelkoja pois. 
Tänään muuttivat Tico ja sen lapsista Sinai uusiin koteihin. Tico pääsi kotiin, josta jo ennestään löytyy yksi kanilan kasvattii. Sinai taas suuntasi Kalajoelle, eli reippaan matkan päähän synnyinkodistaan. Tulevalla viikolla tulevat muuttamaan myös Nala, Takla ja Simba. Koteja vailla on Toften poikueesta Slumber ja peruutuksen vuoksi yksivärinen naaras. Ticon poikueesta kaikki urokset etsivät koteja, vaikka kovin tekisi mieli edelleen jättää yksi kotiin. Lisää näistä myyntiasioista kotisivuilla.

Koska kello tikittää jälleen hurjaa vauhtia, mun on yritettävä tiivistää tämä postaus aika pieneksi paketiksi. Kuvailin kanilan uusia koppejakin, mutta en valitettavasti ehdi niitä nyt saamaan tähän postaukseen. Yritän ensiviikolla saada niistä erikseen postausta.
Tapahtumarikasta arkea on riittänyt jälleen. Yhtenä aamuna sain juosta pikkusysterin kaneja kiinni, kun ne olivat karanneet kopistaan ja tulleet tämän jälkeen ikkunan kautta ulos pihalle. Ensimmäinen kerta kun ne olivat tulleet ikkunasta ulos, mutta sinäänsä ei uusi juttu, että tulivat kopista ulos. Se kun on ollut rikki melkein kuukauden. Onneksi sisko otti opikseen ja kunnosti kopin viimein.
Ikävämpi tilanne sattui perjantaina, jolloin jouduin pyytämään perheenjäseniä hoitamaan kanit, sillä sovittujen menojen vuoksi olisin joutunut hoitamaan kanit kiireessä ja siitä en tykkää. Hoitajalla sattui pieni unohdus ja lauantai aamuna Vitani roikkui heinätelineestä ylösalaisin, sillä heinää ei oltu illalla sisätty. Nuo tykkäävät hyppiä jatkuvasti heinätelineen päälle syömään ja sen vuoksi se tulee aina olla täynä. Tämän todella pienen mokan takia nyt suurimpana pelkona on, että Vitani joudutaan lopettamaan. Tänään poikanen oli paremmassa kunnossa, mutta pelkään, että jalkoihin on tullut vaurioita, joita ei saada korjattua. Seuraan tilannetta nyt muutaman päivän ja sen jälkeen tulee päättää mikä on kanin parhaaksi. Täysin syvältä tilanne on siksi, että kyseinen poikanen on upea paketti luonteeltaan kuin ulkonäöllisestikkin, siksi myös jäämässä kotiin ja kasvatukseen. Nyt ei auta muu kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.

Eilen nappasin illasta kasvukuvat poikasista ja nämä ovat nyt viimeiset, missä kaikki poikaset esiintyvät. Lisäksi sain viimein editoitua poikasista videot, jokat viikon alussa tuli kuvattua. En tosiaan lähtenyt leikkimään poikasten hengellä, kun kissa ongelma ei ole vieläkään sivutettu. Siispä viritin ison aitauksen kanilan viereen, jossa on ollut kätevä ulkoiluttaa poikasia ja seurata niitä samalla.

Toften poikaset

Lavella's Seize the Day "Nala", naaras

 Lavella's Groundhog Day, naaras - Myydään!

 Lavella's The Dragon's Daughter "Vitani", naaras

 Lavella's Just Surf the Net "Simba", uros

 Lavella's Slumber Kingdom "Slumbe", uros - Myydään!

 Lavella's The Wtf Singalong "Kiara", naaras



Ticon poikaset

Lavella's A Million Suns "Eba", uros - Myydään!

 Lavella's The Nightmare Factory "Lione", uros - Myydään!

 Lavella's The Wise Man's Fear "Boltsi", uros - Myydään!

 Lavella's Tokyo Heist "Sinai", naaras

 Lavella's Innocent Darkness "Takla", naaras

 Lavella's Under the Never Sky "Lyna", naaras



Adan poikanen

Lavella's Tierra del Fuego "Varyan", naaras


 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni