torstai 24. syyskuuta 2015

The golden light

Tässä postauksessa tiistaina napattua kuvasatoa. Paljoa ei ole innostanut hetkeen ihmeempiä kuvata, johtuen tosiaan objektiivi valikoimasta. Suunnitteilla on ostaa vielä jossain kohtaa parempaa, mutta toistaiseksi on tyytyttävä siihen mitä nyt on.

Jokaisessa vuodenajassa on aina jotain hyvää ja huonoa. Syksy on ehdottomasti siitä paras, ettei kaneille tule liian kuuma ulkoillessa. Toinen paras on puidut pellot, pelloilla kaneilla on mahdottomasti tilaa mennä ja rellestää!
Adan kanssa korkattiin etupelto, joka on muistuttanut koko kesän viidakkoa. Nyt sen pensaskasvusto on kaadettu, eikä enää ole vaaraa siitä, että kanit(tai minä) eksyisivät sinne. Tunnelmallisia kuviahan tuolta sai, alkavassa ilta-auringossa.
Efyn kotiin jäävän lapsen Toften kanssa oltiin ensimmäistä kertaa hieman kauempana ulkoilemassa, ei siis siellä tutussa pihapiirissä. Suuntasin Toften kanssa hieman kauemmas naapuri pellolle. Ensin pelkäsin ison pellon olleen liian suuri harppaus, sillä alkuun kani oli hyvinkin ihmeissään ja hieman säikkykin. Kun tämä nuori kanin alku ymmärsi ettei ole mikään hätä, se alkoi kirmailla ympärilläni. Huolin kuitenkin vielä, sillä se ei tullut kertaakaan luokseni. Tämä huoli oli onneksi pian poissa, sillä yht'äkkiä se juoksi täyttä rallia luokse ja hyppäsi syliin. Tämän jälkeen keskityinkin vain kuvaamaan, kanin tullessa ja mennessä ympärilläni. Vauhdin hurmassa tälle nuorelle kävi kuitenkin hieman hassusti ja se hyppäsi syvään veden täyteen ojaan... Siitä sitten suunnattiin märän jänön kanssa kotiin kuivumaan.
Toftea kuvatessa aurinko oli hieman pilvessä, mutta viimeisenä Stigiä kuvatessa tämä tuli esiin. Viimeisten säteiden kanssa otin upeasta mallistani todella onnistuneita kuvia, josta juontaakin tämän postauksen otsikko.

Toinen aihe minkä haluan vielä hyvin tiivistetysti tuoda esille on, ettei Norjasta 2011 tullutta lemmikkikaniani Jokeri venäläistä enää ole. Ei ole enää ollut yli kuukauteen. Yhtenä elokuun torstai aamuna olin lähdössä töihin, kaneja hoitaessa löysin tämän nelivuotiaan ikiunesta oman koppinsa tasolta. Samana aamuna laitoin sen vielä matkaamaan eviraan, josta viime viikolla tuli vastaus tähän äkilliseen kuolemaan. Huoli tällaisessa tapauksessa on suuri, sillä kyseessä voi olla tauti joka tappaa myös muut kanit. Suoraan sanottuna muo pelotti todella paljon avata se kirje, mutta ei sen jälkeenkään ollut kauhean helpottunut fiilis. Olin ihan kysymysmerkkinä, kaikki joilta kysyin kirjeen sisällöstä olivat myös aivan kysymysmerkkeinä. Jokerin toinen maksalohko oli kiertynyt 180°, aiheuttanut voimakkaan verenkiertohäiriön ja tästä seurasi äkillinen tulehdustila. Se miten ja miksi jää ainakin toistaiseksi pimentoon. Helpottavaa on kuitenkin se, ettei kyseessä ole mikään tarttuva tauti, joka voisi lahdata muut kanit.

Nyt kuitenkin kuviin, kommentoikaa, kertokaa mistä pidätte ja missä voisi olla parantamisen varaa!

Mountain Magic "Ada"


Lavella's Tofta WoW-Fizz "Tofte"



PippiAdolf's Seigmen "Stig"








maanantai 21. syyskuuta 2015

Pienet ja iloiset, ilonhetket!

Mun aamu oli mitä parhain, siksi haluan jakaa sen kuvina ja videoina kanssanne!
Kun kanit olivat saaneet syötyä aamupellettinsä, nappasin ensin Lunan poikaset talon portaille kuvattaviksi. Rakastuin. Siis muksuilla ikää vähän päälle kolme viikkoa, energiaa aivan mahdottomasti ja ihmiskontakti täys kymppi! Lisäksi pieniä värifiksauksia lisää, valkoinen punasilmäinen on luonnonvenäläinen viittakuviolla. Tämäkin yksi värilemppareitani, ihan vain jo siitä, että ensimmäiset kanini ovat olleet luonnonvenäläisiä.
Lunan lasten jälkeen otin kuvattaviksi Diorin poikueen ja voi hurja! Alkuun nuo olivat hieman ihmeissään ja ujoina. Viimeistä isabella tyttöä kuvatessa en jaksanut laittaa boksia kiinni ja hetken päästä portaat oli vallattu. Pakkohan mun oli ottaa videota, nuo olivat vain niin uskomattoman herttaisia. En pahemmin ole tällä 55-250mm putkella napannut videota, mutta positiivisen onnistuneita näpsyjä tästä huolimatta!

Olen äärettömän iloinen näistä kahdesta poikueesta, innolla odotan mitä loput syksyn poikueet tuovat tullessaan! Vaikka nämä poikaset ovat vielä hyvin pieniä, kaikkien 10 muksun vastatessa alkavalta luonteeltaan hakemaani, tietää onnistuneensa ja se tekee todella uskomattoman fiiliksen!

Ristitään tämä nyt positiivisuuspostaukseksi, mutta myöhemmin tällä viikolla tulossa jälleen ikävempää postattavaa. Onneksi kuitenkin tulevana viikonloppuna tarkoitus kuvata pientä mukavaa ja hieman erilaisempi videospesiaali!

Lunan poikaset

luonnonpunainen, uros

luonnonvenäläinen viittakuvio, naaras

musta otter, uros

ruskeasoopeli white, uros

luonnonpunainen, naaras


Diorin poikaset

egern valkokorva(rex), uros

beige valkokorva(rex), naaras

isabella, uros

egern, naaras

isabella, naaras


Kuka poikasista on kuvien perusteella oma suosikkisi?
 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni