keskiviikko 25. helmikuuta 2015

New simple spring layout!

Jeij! Vihdoin vähän uutta ilmettä blogiin! Olen jo pidempää halunnut ulkoasuksi (taas vaihteeksi) vähän kevyempää, simppelimpää ja vaaleampaa, edellisen ulkoasun runsauden ja täyteläisyyden jälkeen. Tuntuu, että nämä kaksi tyyliä mulla vaihtelee aika paljon. Mitä veikkaatte, millonkohan tulee se päivä, jolloin saan aikaiseksi jotain tältä väliltä?

Tällä ulkoasulla mennään niin pitkälle, kunnes taas tulee tarvefiilis vaihteluun. Laittakaa tulemaan palautetta, mistä tykkäätte ja mistä ette. Otan mielelläni vastaan palautetta, se on yksi tärkeä osa, ku pyrkii kehittymään esim. juurikin ulkoasujen teossa.


maanantai 23. helmikuuta 2015

Kevään lapset

Kun edellisissä postauksissa tuli esille enemmän kanilan väen kuulumisia, josko tämä postaus olisi omistettu lähes pelkästään kanilan pupuvauvoille.

Viime viikolla tuli jännitettyä Kurlaajan synnytystä, joka lopulta meni onneksi hyvin. Tyttö oli synnyttänyt tiistai-keskiviikko välisenä yönä yhden, todella ison, mustan naaraan. Tämä ainokainen on niin iso, että ihmettelen miten Kurlaaja on saanut sen ominvoimin pihalle. Koska tähän poikueeseen syntyi vain yksi poikanen, se jää tietysti automaattisesti kotiin. Kurlaajan poikasista alustavasti varanneet voivat halutessaan olla kärkyllä pian syntyviin Sammyn poikasiin, mutta sen verran on niistäkin jo kiinnostuneita, ettei varmasti kaikille halukkaille tule poikasia riittämään. Myös teille tiedoksi, jotka olette esteristeytys- ja väripoikueiden poikasista kiinnostuneita, kesän jälkeen on tulossa viidestä-kuuteen lupaavaa esteristeytyspoikuetta sekä ainakin kaksi väripoikuetta. Kesän olen perinteisesti poikasvapaalla, eli sinä aikana poikasia ei tule kanilaan syntymään. 

Tänään sain vihdoinkin kasattua poikasista videokoosteen, joka löytyy postauksen lopusta. Koska torstaina ei tullutkaan pidettyä vapaapäivää, kuvasin poikasista kasvukuvat lauantaina. Huonon sään vuoksi olimme lapsosten kanssa sisällä rallittelemassa, kuvausten ohella.
Vihdoin alan olla mukavan perillä jokaisen poikasen perusluonteista, eli nyt päästään vihdoin katsomaan alustavasti varanneiden kanssa, kenelle tulee menemään mikäkin Liilan pojista.
Yleisestiottaen on ihana huomata, että kaikki neljä poikasta ovat hyvin sosiaalisia, ihmisläheisiä ja mukavia käsitellä. Poikasten välillä eniten eroja on aktiivisuudessa ja rohkeudessa. 
Poikueen vauhdikkain ikiliikkuja on selkeästi Yowler, jolla aktiivisuuden lisäksi on todella paljon rohkeutta. Välillä tuntuu, että tämä poika on eksynyt väärään poikueeseen, sillä voisi ominaisuuksiltaan olla hyvin esteristeytyspoikueen poikanen! Lisäksi tämä poikanen on poikueen isoin ja uroksista ehdoton suosikkini.
Timaios on uroksista toisiksi aktiivisin, siltä selkeästi puuttuu paikalla pysymisen taito. Tällä pojalla on ollut jo ihan pienestä saakka vieterit jaloissa, sillä se pomppii kuin kenguru ja kiipeilee kuin orava.
Deliveran on poikueen sympaattisin ja rauhallisin. Vaikka se onkin muita sisaruksia pienempi, sekin jaksaa aina oman aikansa rallitella. Enimmäkseen se kuitenkin tykkää keskittyä rapsutuksien kerjäämiseen ja Liila mamman seurassa olemiseen.
Kotiin jäävä Bella Teeros on osoittanut luonteensa puolesta olevansa juuri täydellinen kasvatusta varten. Hurjan hyvä ihmiskontakti, aktiivinen ja rohkea. Tämän lisäksi se omaa mielestäni todella kauniin ulkonäön! Tälle tytölle voi ehdottaa kutsumanimeä, sillä itse en ole vielä jostain syystä sitä keksinyt. 

Lavella's Yowler, uros
Lavella's Timaios, uros
Lavella's Bella Teeros, naaras
Lavella's Deliveran, uros

maanantai 16. helmikuuta 2015

Ja niin me mennään, mutta myös takas tullaan!

Sunnuntaina osa kaneista pääsi riemuitsemaan pihalle hyvästä säästä. Aamulla kului pari tuntia Donferon, Adan ja Stigin kanssa ulkoiluun. Illemmalla tuli vielä käytettyä Reineä, Reitä ja Gia pihalla.
Adan on nyt lähes koko talven vain kiukutellut kaikesta, tuntuu kuin kaikki ärsyttäisi sitä. Koskaan ei pääse ulos kopista, kun niin haluaa. Ruokaa se ei saa ensimmäisenä, vaikka kuinka metelöi. Norakaan ei katoa, vaikka sitä kuinka alistaisi ja ajaisi pois. Pahinta on kuitenkin se, että kaikki muut saavat lapsia, mutta Ada itse ei. Sunnuntainen ulkoilu kuitenkin osoitti, ettei se aito Ada ole oikeasti mihinkään kadonnut. Menimme Adan kanssa metsään, missä se ei ole koskaan ennen ollut. Kertaakaan ei tarvinnut huudella tytön perään, sillä se seurasi minua kuin uskollinen koira. Olen miettinyt paljon mistä käytös voisi johtua, mielessä on käynyt paljon pelottaviakin asioita. Uskoisin suurimpana syynä olevan kuitenkin talvi, vähäinen yhdessä olo ja mustasukkaisuus. Ada myös rakastaa estehyppyä, eli en tiedä loppujen lopuksi kuinka kannattavaa on lopettaa Adan osalta kisaaminen. Aika kuitenkin taitaa vain tässä kohtaa näyttää, kuinka tyttösen kanssa edetään. 
Pian 7 vuotta täyttävä Stig otti myös suuresti ilon irti, välillä iloloikan määrä oli niin suurta, että ihan pelotti. Pitkä, hieman jo vanhuuden kömpelö belgianjänis ja rallittelu, sai koko ajan pelätä milloin papa vetää mukkelis makkelis. Onneksi kuitenkin, muutamia horjahduksia lukuun ottamatta, Stig pääsi ehjänä takaisin kanilaan.
Gian kanssa ulkoiltiin pitkästä aikaa oikeasti kunnolla. En muistanut siispä, miten käy, kun Gia innostuu liikaa. Menimme Gian kanssa etupellolle, jossa alku sujui oikein hyvin vähän rallia, ja uskollisesti luoksetuloa. Hetkenpäästä Gia innostui vauhdista ja pellolla rallaamisesta liikaakin. Lopputulos oli se, että kani juoksi välillä miltein kahden hehtaarin pellon toisella laidalla ja minä olin tosiaan aivan vastakkaisella puolella. Onhan se mukavaa, että kanilla on kivaa, mutta kun etäisyys kaniin kasvaa, myös sen kontrollointi huononee. Moka minulta oli jo alkuun antaa vapaus kanille mennä niin kauas, sillä mites sen jälkeen enää kiellät. 

Pian pitäisi kanilaan syntyä kevään viimeiset poikaset. Kurlaaja on hyvin paksussa kunnossa, käytöskin on sitä luokkaa, ettei sen kohdalla ole yhtään epäselvää tuleeko poikasia, vai ei. Sammyn ja Efyn kanssa on epävarmemmat fiilikset. En tarkalleen tiedä, kuinka ahkeraan sisko on Sammyaan astuttanut, mutta joskos sieltä jossain kohtaa jotain tulisia. Efyn kohdalla en sano mitään, sillä välillä se tuntuu olevan hyvinkin kantavana ja välillä taas ei. Miian piti lauantaina tunnustella Efyn masua, mutta tämä unohtui harmillisesti kokonaa. Jos Efy ei meinaa saada nyt poikasia, laitan sen kyllä lopullisesti asumaan Stigin kanssa. Miten voi olla näin vaikeaa yhden kanin astuttaminen?

(Lavella's) Spirited Away "Donfero"




Mountain Magic "Ada"


PippiAdolf's Seigmen "Stig"




Nonjans Lady of the Rain "Reine"
Lavella Ray "Rei"


Lavella's Star Gianfar "Gia"




sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Kanilan kevätsirkus

Myös kanilan asukit ovat huomanneet, että valon määrä on lisääntynyt. Tämä on merkki siitä, että on aika aloittaa joka vuotinen sirkus, joka kestää parhaimmillaan kesään saakka. Kanilan pojat ovat osanneet olla todella nätisti, mutta naaraista ei voi sanoa samaa. Kiimaillaan, valeraskaillaan ja ruikitaan. Tämän päälle kaikilta kaneilta armotonta riehumista kopeissa, niin että kopit ovat jälleen kestävyyskokeessa. Kevätsirkuksen ohella on myös muutamat kanit perustaneet ahkerasti erilaisia seuroja mm. maanmuokkaajat ja kaivinkoneyhdistys.
Keskiviikkona kuvailin töiden jälkeen viimisillä valonsäteillä Colen ja Valen. Molemmilta sujuil ulkoilu oikein mukavasti uudessa ympäristössä, hieman kauempana kanilasta. Kiinni otto sujui Valelta moilleitta, perjaatteessa sitä ei tarvinnut ottaa edes kiinni. Tyttönen tuli syliini istumaan, kun oli rallitellut tarpeekseen. Colen kohdalla sai kiinni ottoon käyttää enemmän aikaa, sillä kosketus ja käsi ovat todella pelottavia, mutta lopulta senkin sain kiinni.
Keskiviikkona napsin myös uudet kuvat poikasista, mutta niin kuin Colen ja Valenkin kuvien kanssa, sain vasta perjantaina kuvat käsitellyksi. Poikaset olivat todella nätisti ulkona! Reippain lapsista on selkeästi Yowler, joka heitti jälleen kuvauksen yhteydessä iloloikkaa, kuikuili ympärilleen ja tuli paljon luokse. Seuraavat kuvat otan luultavasti torstaina, julkaisuun ne tulevat seuraavana viikonloppuna. Koitan myös joku päivä saada vihdoin kuvattua poikasista videon!

Eilen tuli vietettyä kisakauden avajaiset Raisiossa! Mukana minulta oli mammalomilta palanneet Ra ja Gia, nuoret Nora ja Vilke sekä muuten vain Fipa.
Ra ja Gia kilpailivat eliitissä ja päivän päätteeksi korkeudessa. Molemmat menivät eliitti suoran ensimmäisen kierroksen hieman haparoiden, mutta toisella kierroksella molemmat paransivat hienosti! Gia oli harmillisesti hurjan tapaturma-altis, aamun alussa se hyppäsi lämppärin ensimmäisen esteen upealla, mutta hieman liioitellulla hypyllä suoraan seinää päin... jonka seurauksena se sai haavan nenäänsä, mutta myös pienen epävarmuuden. Korkeudessa Gia uskalsi jo hypätä paremmin, hypäten oman uuden ennätyksensä 70cm! Ra hyppi hienosti aina 75cm asti! Nyt vain odotellaan, että mammaloma saadaan lopullisesti karistettua taakse.
Keskivaikessa suorassa hyppi Fipa, jälleen samalla ihanalla innokkuudella! Tuttuun tapaan tyttö hyppi 2 virheen radan, mikä on siltä hyvinkin tavanomainen suoritus.
Nuoret Nora ja Vilke kilpailivat helpossa suorassa. Nora ei enään sählännyt niin paljoa, tosin nyt sillä oli kiimat sopivasti päällä. Ennen radalle menoa tyttönen vain yrisi ja yritti jopa hyökkiä todella pelottavien ohitse kävelleiden kilpailijoiden jalkoihin, hupsu tyttö. Radan Nora hyppi tasaidella vaihdilla ja hyvällä yrityksellä! Vilke innostui toisella kierroksella niinkin hyvin, että suoritti radan puhtaasti!
Ja pakko se on minunkin hehkuttaa nyt tätä, eli eilen hypättiin uusi suomenemmätys 90cm korkeudessa! Upeaa!

      

      

Lavella's Black-winged kite "Cole"



Lavella's Aquila verreauxii "Vale"



Liilan poikaset - 4 viikkoa

Lavella's Yowler, uros
Lavella's Timaios, uros
Lavella's Bella Teeros, naaras
Lavella's Deliveran, uros


 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni