tiistai 30. elokuuta 2016

Huimasti kaikkea!

Tämän päivän olen käyttänyt aika pitkälti viimeisimpien kuvien purkamiseen. Mulla on kertynyt koko kesältä vaikka kuinka paljon kuvia, mutta en vain niitä ole ehtinyt käydä edes läpi. Nyt täällä Norjassa ollessa taas tulee kuvattua koko ajan lisää ja lisää kuvia. Noh, ehkä joku päivä koittaa se hetki, kun ei ole pahemmin mitään rästissä?

Viime postauksesta on tullut kehuja ja on tosiaan hyvä, että postauksesta on apua. Mikään maailman paras en ole vieläkään kirjoittamaan, mutta kunhan asia tulee ymmärretyksi, se kai on se tärkein. Tässäkin kohtaa lähinnä se, että moni on aika hämillään siitä, kun tämä virus ja kanien rokottaminen on täysin uusi asia Suomessa.
Multa on kysytty mahdottoman paljon siitä olenko rokottamassa omat kanit, vastaus on helppo: toistaiseksi en rokota yhtään mitään. En asu virus alueella, enkä koe, että kilpaileminen olisi niin tärkeää, että lähtisin vain sen takia rokottamaan kaikki kanini. Tilanne olisi eri, jos asuisin virus alueella, sillä jos vaihtoehtoina on jännätä tarttuuko tauti vai ei, valitsisin ilman muuta sen millä saa mielenrauhan.
Tämä tietysti valitettavasti tarkoittaa sitä, että meidän osaltamme kisaaminen jää toistaiseksi tähän. Edetään nyt Sagan kanssa ihan rauhassa ja katsotaan mihin virustilanne tuosta etenee. Jos virus tilanne pysyy ja ihmiset kisaavat sekana, eli virusalueelta ja ei virusalueelta, voi olla, että se on sitten siinä. Kanit on sen verran rakkaita meille, ettei kestetä ajatusta, että jotain pääsee tapahtumaan ja virus pääsisi kanilaamme. Rokotusta harkitsemme vasta siinä kohtaa, jos oma kotiseutu muuttuu virus alueeksi, joka on hyvin epätodennäköistä, sillä alueella ei asu villikaneja.

Jätetäämpä nyt kuitenkin Suomen synkät aiheet taakse ja siirrytäämpä tänne Norja kuulumisiin. Mulla ja kaneilla sujuu mainiosti! Tofte tosiaan muutti uuteen kotiinsa Trondheimin kupeeseen ja huh, koskaan ei ole vielä vastaan tullut vastaavaa ostajaa. Tämä tyttö perheineen olisivat ensin halunneet tulla hakemaan Toften multa Suomesta, mutta totesin et helpointa kun hakevat sen multa Norjasta. Tyttö ja sen isä, nämä lähtivät perjantaina ajamaan töidensä jälkeen 6 tunnin ajomatkan vain hakeakseen Toften ja kyllä, ajoivat vielä takaisin kotiin samana iltana. Lähempänä aamu neljää tuli viestiä, että kotona ollaan ja kuva Toften hehtaarin kokoisesta aitauksesta. Että sellasta, tiesi ainakin, että tyttö tosiaan haluaa Toften luokseen!

Viikonloppuna tuli jälleen käytyä kääntymässä Ruotsissa, sunnuntaina haettua esteitä ja eilen pidettyä estetreenit. Alempana kuvien ohessa näistä vielä paremmin.

Lillerudsdagarna

Lillerudin maatalousoppilaitoksella oli tosiaan joka vuotiset markkinat viikonloppuna ja lähdettiin suomi, norja vahvistuksella käymään siellä. Aamulla oli hurjan aikainen herätys, ajettiin ensin Oslon kupeeseen, hypättiin Elinan tuttujen kyytiin ja pörhällettiin Ruotsiin. En oo vieläkään sisäistänyt sitä, miten täältä voi vaan ajaa Ruotsiin käymään ja tulla takaisin. Suomesta kun lähtee Ruotsiin... se ei ole ihan päivän reissu. 
Odotin aivan innoissani, että pääsisi näkemään ruotsalaisia esteharrastajia ja jutustelemaan, mutta arvatkaa vain oliko kisat peruttu. Kyllä, koska virushan se pitää nyt kani-ihmiset varpaillaan. Yllätys oli, että pienet kaninäyttelyt tuolla kaikesta huolimatta pidettiin. Oli aika hauska nähdä mm. kunnon hototteja ja valkoisia sinisilmäisiä hermuja ja vaikka mitä kaikkia muita erikoisuuksia. Muitakin eläimiä tuolla riitti, samaan aikaan oli isommat koiranäyttelyt, heppoja oli joka nurkan takana, possuja, lehmiä, lampaita, ankkoja, kanoja jne.. Näiden lisäksi tietysti kaikki myyntikojut ja esitykset, eli katseltavaa riitti!
Oli oikein hauska päivä ja voi että miten mukavaa oli vaihteeksi kuunnella ruotsia. Norjaa kun tässä jo hetken kuunnelleena, totean vain, että ruotsi on mitä selkein kieli maailmassa!
























Flisa

Sunnuntaina kanien hoidon jälkeen hypättiin jälleen autoon ja lähdettiin ajamaan kohti Flisaa, josta haettiin mulle esteitä treeni käyttöön. Nuo esteet on tän alueen estevaraston esteitä, eli ihan yhdistyksen esteitä. Täällä kuka vaan saa lainata yhdistyksen esteitä treenikäyttöön, eikä kukaan valita mitään. Suomessa kun ihme jos omilla esteillä saa treenata ilman valittamista. Niin ja vielä pahempi jos ostat samallaisia esteitä mitä kilpailuissa, sillä sittenhän voit fuskata kun kanisi osaa ja jonkun toisen ei. Heh, hupsut meiningit meillä tosiaan Suomessa.
Paikka mistä haettiin esteet oli tosi syrjässä,(tai no kaikki täällä Norjassa on oikeesti ihan keskellä metsää) mutta ihastuttavaa oli tontin halki kulkeva joki! Siitä tulee kuulema joka kevät todellinen Amazon, mutta kesäisin siinä pystyy just ja just kahlaamaan. Tuolla oli kanssa mitä ihmeellisimpiä otuksia ja ehkä hauskin oli norjalainen metsäkissa, jota luulin ihan ensinäkemältä ilvekseksi. Se joka joskus nähnyt livenä tietää, ne on todella valtavia!






Estetreenit

Sunnuntai illalla sovittiin Tonjen kanssa, että se tulee maanantaina hakemaan Aprilin sen luokse asumaan ja samalla tietysti treenailtaisiin vähän kaneja. 
Tonje ilmeistyi alku illasta ja toi samalla mulle aivan ihanat valjaat lahjaksi! Nuo tuli kyllä osuvasti, sillä mulla on vain yhdet valjaat ja hihna täällä mukana. Hypyteltiin aluksi Zediä ja Aprilia. Sen jälkeen otettiin vuoroon Vilke ja Dane. Pidettiin todella pikatreenit, sillä Tonjen piti ehtiä vielä illaksi töihin. Sovittiin kuitenkin, että torstaina pidetään sen luona treenit ja hypätään myös korkeutta! Odotan jo innolla, sillä mielenkiintoista nähdä miten esimerkiksi Dane tykkää hypätä korkeutta, ja tietysti April, eli tuo Ran sisko!

Lavella's April

 Lavella's Sounds like thunder "Dane"


 Salta Ravinen "Vilke"




Ystävykset

Laitan vielä loppuun muutamat ilta-auringossa otetut kuvat. Päätähtinä Felix ja Henny, jotka on kyllä todella mainio parivaljakko! Kaksi muuta koiraa tykkäävat yleinsä olla kaksin, eivätkä jaksa niin paljoa Hennyn kanssa leikiskellä. Onneksi on kuitenkin Felix, jolla riittää energiaa Hennyn kanssa temmeltämiseen!





sunnuntai 28. elokuuta 2016

Hieman kanien RVHD2 viruksesta

Keväällä 2016 tuli ensin epäilyt verenvuototaudin saapumisesta Suomeen ja sen jälkeen Eviran vahvistukset asiasta. Tämän jälkeen jokainen kanin omistaja on saanut varsinkin eteläisimmässä Suomessa olla varpaillaan, mutta toistaiseksi ollaan pahimmalta säästytty.

Rabbit Viral Haemorrhagic Disease 2 eli tutummin RVHD2 tai RHD2 on kaneilla esiintyvä todella ärhäkkä verenvuototauti. Tartunnan jälkeen tauti vaurioittaa nopeasti kanin sisäelimet ja kani kuolee yleinsä päivässä-parissa. Ulkoisia merkkejä ei aina tule ja kuolema saattaa vaikuttaa hyvin äkilliseltä. 
Tauti leviää kanin eritteiden välityksellä suorassa kontaktissa tai epäsuorasti esim. ihmisen, muiden eläinten ja esineiden mukana. 

Suomessa on toistaiseksi virusta tavattu vain Helsingin, Vantaan ja Espoon seuduilla, mutta valitettavasti myös jo Nurmijärvellä on tullut vastaan tätä virusta. Toukokuussa tapahtuneet nopeat toimet kanitapahtumakieltojen suhteen on ollut kenties tehokkain tapa, jolla ehkäisty viruksen tarttuminen kaniharratajien lemmikkikaneihin ja niiden mukana leviäminen muualle Suomeen.

Tällä hetkellä tilanne muualla Euroopassa on ollut hyvin epätoivoinen. Esimerkiksi koko Saksasta ei tunnu löytyvän paikkaa missä kyseinen virus ei olisi tehnyt tuhojaan, monia suuria kuin pieniä kaniloita on mennyt aivan hetkessä. Tanskassa aloitettiin tänään lokakuuhun kestävä tapahtumakielto ja ylipäätään liikkumiskielto. Edes yhdistysten keskinäisiä kokouksia ei pidetä kasvotusten, jottei vahingossakaan levitettäisi tautia eteenpäin. Myös Ruotsissa on peruttu tapahtumia ja laitettu monia karanteeni alueita. Yleinen suositus on, että virusalueella rokottaisivat kaninsa ja pysyisivät kotona, jotta leviäminen saataisiin pysäytettyä(eli pidä kanisi hengissä ja samalla myös muiden -taktiikka). Yksin esteharrastajien mukana eli ihmisten kuljettamana kyseinen virus on levinnyt Ruotsissa Vaasan korkeuksille ja se on todella paha asia. 

Tilanne on ollut hyvin surullinen. Seuratessa, kun ystäviensä kaneja kuolee ja toisten taas pelätessä pääseekö rokotukseen, ennen kuin virus iskee kanilaan. 
Se miksi juuri vaikka naapurimaassamme on päässyt käymään näin, on se, ettei osattu aavistaa miten ärhäkkä viruksen kakkosmuoto voikaan olla. Etelä-Ruotsissa on iät ja ajat tullut joka kevät viruksen ykkösmuoto. Se on pysynyt lähes aina vain villikaneissa, mutta eniten tapahtumissa käyvät ovat kuitenkin rokottaneet varuiksi kaninsa. 
Tänä vuonna muuttolinnut toivat kuitenkin mukanaan viruksen, joka räjähti vähitellen vain käsiin. Kaniharrastajat jatkoivat normaalisti kilpailemista, huomatakseen lopulta, ettei tätä virusta tunnu pysäyttävän mikään. Nyt se leviää kaniharrastajien kanien keskuudessa ja tekee hirvittäviä tuhoja.

Suomi on toistaiseksi säästynyt pahimmalta, mutta voiko pahin vielä tulla meidänkin kohdalla eteen? Vastaus tähän on todella helppo. Kylla voi, jos annamme niin tapahtua. 
Tapahtumakielto on edesauttanut jo pelkästään siinä, ettei virus ole päässyt kaniharrastajien pariin. Myös Eviran ohjestuksien noudattaminen on säästänyt lemmikkikanejamme. Tapuaksi on ollut vain muutama virusalueilla, joilla vastuuttomat lemmikkikanienomistajat ovat altistaneet lemmikinsä virukselle. 
Nyt kuitenkin uusin riski tulee, kun kaniharrastajat alkavat jälleen kokoontua kaneineen eripuolilla Suomea tapahtumissa. Varsinkin kaniesteharrastajat ovat se pahin riksiryhmä, joka voi levittää taudin eteenpäin. Lähes joka viikonloppu kilpailijat ja heidän kaninsa kulkevat ympäri Suomea kilpailuiden perässä. Viruksen leviäminen vaatii  vain sen, että yhdellä on virusta mukanaan ja näin kanssakilpailijat vievät viruksen mukanaan kotikuntiinsa. Lyhykäisyydessään näin simppeliä on levittää virusta ja samalla kun tapatat omasi, tapatat myös muiden kanit.

Jos joku ei ole vielä tajunnut tätä, annan vinkin, jolla voit turvata monen kanin hengen. Kani-ihminen, älä liiku virusalueelta nyt mihinkään missä on kanitapahtuma. Niin kauan kuin virus on aktiivisimmillaan, virus alueelta poistuva on aina riski. Eli nyt toivon jokaisen miettivän, onko kilpailut niin tärkeitä, että riskeeraisit niissä oman kanisi, mutta myös kanssa kilpailijoiden? 

Tästä päästää rokoteasioihin. Rokotetta on nyt elokuusta lähtien saanut Suomesta, toistaiseksi vain muutamilta tietyiltä yksityisiltä eläinlääkäriasemilta. Virusalueella asuvan on hyvä suojata kaninsa, varsinkin jos kani on herkästi kontaktissa kaikkeen ulkona olevaan ja samalla sinne missä virusta on. Tällä pienellä asialla voit suojata kanisi, mutta myös samalla ehkäistä leviämistä.

Nyt Suomessa myytävä Filavac VHD K C+V on suhteellisen uusi kanirokote, ihan jo koska myös se virus on melko uusi tapaus. Rokotteesta on valitettavan paljon ristiriitaista tietoa ja koko rokote hieman hämärän peitossa. Jo siinä mielessä, että edes englannin kielistä tuoteselostetta ei löytynyt netistä sitten millään. Prevettin kautta kuitenkin sai tuoteselosteen käsiin ja sen jokainen voi selata läpi täältä
Kannattaa olla hieman kriittinen sen suhteen mistä lähteistä luet rokotteesta, sillä tähän mennessä on kehitetty jo vaikka ja mitä kauhuskenaarioita. Fakta minkä voin sanoa varmaksi, jos rokote on hyväksytty meille tänne, sen uskaltaa hyvin todennäköisesti myös otattaa kaniinsa. Mitä järkeä olisi laittaa markkinoille rokote, joka olis täysin pielessä? Jos jotain tiedottamisen arvoista rokoteeseen liittyen on, siitä tiedottaa varmasti valmistaja, eläinlääkärit ja Evira. Omia huonoja puolia on aina kaikessa, siis ihan kaikessa, mutta jos voit viruspesäkkeessä pelastaa kanisi hengen, voi silloin olla hyvinkin fiksua ottaa se rokote. 
Parit poiminnat Filavacin Suomessa myytävästä rokotteesta:
- 90% kaneista saa suojan virusta vastaan, eli 10% jää suojatta.
- Kanin tulee olla rokotettaessa yli 10vk vanha.
- Suoja tulee 7vrk sisällä rokoteen ottamisesta.
- Sivuvaikutuksia voi olla mm. lämmön nousu ja pienet patit.
- Labra oloissa 12kk suoja virukselta on toiminut.
- Käytännössä kuitenkin 6kk tehoste.

Rokotetta myydään eri kokoisissa annospulloissa, niistä edullisimmat ovat 50 annoksen(n. 50e) ja 200 annoksen(185e) pullot. Kalleimpia ovat pienet annokset, millä suurimman osan kaneja nyt rokotetaan. Kannattaa siis suosia kimpparokotuksia ja kysellä vaikka niiden perään esim. facebookissa.

Kanin voi rokottaa jo nyt, mutta talven tehdessä tuloa ja tilanteen ollessa toistaiseksi näin hyvä, voi hyvin myös harkita rokottamista vasta keväällä, kesää vasten. 
Tämän tyyppiselle virukselle on täysin normaalia laantua talveksi, jolloin myös rokote ei ole mikään kaikkein pakollisin asia. Se millainen epidemia saadaan aina seuraavaksi kesäksi riippuu todella pitkälti siitä kuinka suuri epidempia on muualla Eurooppassa, eli miten herkästi muuttolinnut tuo virusta mukanaan ja tietysti se millainen on oma villikanikantamme. Keväällä on kuitenkin kaikkein otollisin aika rokottaa/tehostaa, jos kaninsa haluaa kesää vasten suojata. 
Eli jos olet toistaiseksi vielä epävarma rokotteen suhteen, voi sisäkanin kanssa odottaa hyvin talven yli ja katsoa tilannetta uudestaan keväällä.

Huomioikaamme vielä kaikki tämä asia: rokotettu kani ei ole uhka rokottamattomille kaneille, uhka on aina virus alueelta tuleva. Ja silloinkin vain, jos virus alueella oleva on päässyt kontaktiin viruksen kanssa. Vasta-aine tappaa kyllä viruksen elimistöstä, se on tässä kohtaa rokotteen tehtävä ja jos ei jostain syystä tapa, silloin kani kuolee.

Hyviä lähteitä ja luettavaa:



torstai 25. elokuuta 2016

Pienet ja suuret muutokset

Kun elokuu alkoi, se toi mukanaan haikeuden. Kaikki se mitä kesällä oli, vain yksinkertaisesti alkoi kadota yhdessä hetkessä. Kesä alkoi olla loppu. Tuntui sopivalta hetkeltä ottaa reppu selkään ja kadota myös itse.

Tällä hetkellä majailen Norjassa, omalla tavalla hurjan lähellä, mutta perjaatteessa taas hirmu kaukana. Lähtö sinäänsä ei ollut mitenkään extemporee, vaan suunniteltu jo keväästä asti. Tämän vuoksi myös pistäydyin pikaisella visiitillä täällä jo kesällä, katsomassa mitä sitten se syksy lupailee tuoda tulessaan.
Kasvatus on toistaiseksi edelleen tauolla, Saga häärää kuitenkin kanilalla ja pitää paikkoja pystyssä. Sanoisinko, että hieman ennen lähtöä mulla oli yks suurimpia kani määriä koskaan, yli kolmekymmentä kania. Lähtöni jälkeen määrä on vähentynyt vähitellen ja alkaa olla siinä ihanteellisessa parissakymmenessä, ihan jo helppo hoitoisuutta ajatellen.
Kanien jättö Suomeen oli omalla tavallaan rankka päätös, ikävä kaivaa aina jossain kohtaa päivää. Sen verran rutinoitunut niihin on ollut, että hassua jättää hetkeksi jotain niin suurta pois elämästä.

Jotta matkaan saisi vähän kavereita, nappasin tietysti viisi kani mukaan tänne: Tofte, April, Vilke, Zed ja Dane. Eli ihan yksin, ilman tuttua ja turvallista ei täydy olla. Kanien tuonti loppupelissä oli aika simppeli juttu, hyvissä ajoin yhteyttä Mattilsynettiin, lähtöpäivänä eläinlääkärin tarkastus ja erilaisten lappujen täyttöä. Tämän jälkeen kanit kulkivat vain mukana, laivalla Ruotsiin ja sieltä autolla Norjaan. Kaiken kaikkaan matka kesti parikymmentä tuntia, mutta ihmeen rauhassa nuo matkan ottivat.
Kaneista Tofte muuttaa huomenna, perjantaina Norjan länsirannikolle. April todennäköisesti lähtee jossain kohtaa ystävälleni Tonjelle ja loput jäävät toistaiseksi minulle.

Se ketä kaikkia täältä lopulta palaa ja milloin, jää nähtäväksi. Omalta osaltani todennäköisesti routa porsaan kotiin ajaa -eli loppu vuodesta suunnattava kotia kohti, kun jatkettava kasvatusta siellä suunnilla.

Avoimin mielin täällä ollaan ja katsotaan mitä aina uusi päivä tuo tullessaan. Tulen varmasti postailemaan mukavaan tahtiin, sillä nyt tuntuu, että vähitellen on aikaa johonkin muuhun kuin kiirehtimiseen. Tätä olen kavainnut!

Ps. Mun piti tänään ahkeroida myös postausta kanien RVHD2 -rokotteesta, mutta se jääköön nyt huomiseen. Ajattelin tosiaan kunnon pakettia, vähän omaa pohdistaa ja ihan fakta tietoa. Sen verran ristiriitaista tietoa ja ihme höpötystä liikkeellä, että oijotaan vähän näitä asioita kuntoon. Tärkeä aihe kun kerta on jokaiselle kani-ihmiselle, parempi saada asiat suht hyvin haltuun!

Laivamatkan jälkeen pysähdys parkkipaikalla Ruotsissa. Toften ilme, kun kuulee olevansa Ruotsissa ja seuraavaksi pitäisi matkata vielä Norjaan!
 Täkäläisiä maisemia. Näitä tulee varmasti lisää, kun pääsee paremmin autolla reissaamaan.
 Ran täyssisko Lavella's April, lähti mukaan katsomaan miltä maistuu elämä Norjassa.
 Nuoret poitsut Dane ja Zed
 Sijoituskodista minulle palannut Vilke ja perjantaina uuteen kotiin muuttava Tofte.
 Tältä näyttää poitsujen tämän hetkinen kerostalo asumus vanhassa navetassa.
 Dane syömässä aamupalaa ja tyttöjen asunnot poitsujen vieressä.
 Kuudennessa asunnossa asuu kovin sympaattinen pieni saksanluppa vanhus.
 Loppuun vielä kuvat Kaisasta ja Hennystä, näistä ja muista asukkaista tulemme varmasti myös kuulemaan täällä blogissa!

maanantai 22. elokuuta 2016

Pikaisia kuulumisia

Tämän postauksen kuulumiset jää todella lyhyiksi, mutta lupaan palailla aivan viikon sisällä ja sillon avaan teille vähän asioita mitä nyt päällä. 

Kanilan väelle kuuluu todella hyvää, nuoret ovat kasvaneet hurjan paljon ja kehittyneet esteillä joka hyppy kerran jälkeen! Koteja mulla on edelleen turhien varailuiden takia etsineet Pilkku ja Drizella. Kumpikin saavat nyt toistaiseksi asua ulkosalla, mutta pakkasten tullessa niille pitää keksiä jokin toinen ratkaisu.
Lionella ja Eballa on kummallakin mahdollisesti kodit tiedossa ja toinen näistä lähteekin tällä viikolla. Samaan tapaan Tofte muuttaa uuteen kotiin perjantaina.

Paljon kaneja lähdössä, mutta pari myös tullut, eli Vilke ja Ran sisko April. Nämä tosin eivät jää kanilalle, mutta ovat asuneet nyt viimeisen viikon luonani.

Viime viikolla aloitin myös operaation, jossa tarkoituksena oli saada Mei, Efy, Vitani ja Lyna asumaan yhteen. Alkuun tilanne näytti aivan toivottomalta, tai oikeastaan vain Mein puolesta joka ei hyväksynyt millään uusia kavereitaan. Onneksi jännitteet on nyt tasaantuneet ja tämä naaras nelikko asuu nyt sulassa sovussa!

Loppuun liuta kuvia ja muutamia treeni videoita, joita muuten löytyy vielä lisää youtuben puolella.

Lavella's Drizella Tremaine "Drizella"




Lavella's Spring Sprite "Pilkku"



Lavella's A Million Suns "Eba"




Lavella's The Nightmare Factory "Lione"


 Lavella's Under the Never Sky "Lyna"




Lavella's Tierra del Fuego "Varyan"




Nonjans Lady of the Rain "Reine"



 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni