sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Lavellas valjaa ja hihnat

Viimeiset viikot ovat hujahtaneet hyvin mukavan projektin parissa, ja vihdoin viikonloppuna pääsin sen julkaisemaan kaikkien nähtäville. Lavellas valjailla ja hihnoilla on nyt ihka omat kotisivut!

Perustin valjasmyynnille oman NY yrityksen, joka on lyhykäisyydessään vuoden mittainen yrittäjyyskokeilu opintojen ohessa. Kaikki lähti siitä, kun oman vastuuopettajani kanssa juttelin asiasta ja hän kertoi että koulullani on tarjota NY kurssi. Jo seuraavalla viikolla minulle soitti tätä kurssia vetävä opettaja, ja hyppäsin lennosta mukaan kokeiluun. Käytännössä suoritin kahdessa viikossa kaikki tarvittavat valmistelut yritykseni perustamista varten. Kurssi oli startannut jo marraskuussa, eli kirimistä riitti. Muiden somejen puolella olettekin ehkä huomanneet, että hiljaista on pitänyt ja se on ollut hyvin pitkälti tästä projektista johtuvaa.

On oikein mukava lähteä kokeilemaan jotain uutta. Katsotaan miten tämä lähtee tästä liikkeelle, kasvaako tästä vuodessa jotain suurempaa? Vai palataanko lopulta takaisin tuttuun ja turvalliseen? Se nähdään vuoden päästä!

Olkaa hyvät, käykää peremmälle;

lavellasvaljaat.com



maanantai 8. helmikuuta 2021

Kymmenen vuotiaita

Tammikuun alussa vietettiin Pikku Mein 10 vuotis synttäreitä. Pari kuukautta niin Ada ja pikku siskoni kani Spiidi täyttävät kymmenen vuotta. Kesäkuussa vietetään vielä Donfero pojan kymppi synttäreitä. Koskaan ei ole ollut näin montaa vanhuskania samaan aikaan. Ikään nähden kaikki neljä voivat todella hyvin, ovat virkeitä ja hyvässä yleiskunnossa. 

Selkeimpiä vanhuuden merkkejä on steriloiduilla kaneilla, eli Adalla ja Meillä huonontunut karvanlaatu. Leikkaamattomilla Donferolla ja Spiidillä taas karva vastaa lähes nuorenkanin karvaa. Varsinkin nyt kevään ja valon lisääntyessä huomaa myös aktiivisuuden kasvavan vanhemmilla kaneilla. Talvi ja pimein aika kun mentiin päinvastoin melkoisessa horroksessa. Toinen ja hieman ikävämpi vanhuuden merkki on silmien harmaantuminen ja näön heikentyminen. Loppuvuodesta huomasin Mein näön heikentyneen selvästi, hän ei enää hypännyt omasta kopistaan tai omaan koppiin takaisin. Nyt tilanne on mennyt niin pitkälle, että hänen molempiin silmiin on muodostunut kaihi. Harmaakaihi on melko yleinen vanhoilla kaneilla, ja se on hyvä tutkia eläinlääkärin toimesta. Tänään olemmekin suuntaamassa eläinlääkäriin mittaamaan Mein silmänpaineet ja kysymässä Voltaren silmätippaa. Katsotaan mihin tämä tästä kehittyy, ja kuinka elämä lähtee sokean Mein kanssa sujumaan. Siitä on jo reipas kymmenen vuotta, kun edellisen kerran luonamme asui sokea vanhuskani. Sokean lemmikin kanssa eläminen vaatii aina pieniä erityishuomioita arkeen.

Toivotaan että kaikki vanhukset pysyvät virkeinä, pian päästään nauttimaan vähitellen lähestyvästä keväästä ja tulevasta kesästä!


Mountain Magic "Ada"





Lavella's Spirited Away "Donfero"









Lavella's Ch Voodoo Queen "Mei"









 

• Blogipohja Ipietoon | © 2017 Never forget to smile | Maija C. Suni